Taulukko paljastaa: Sähköauton verotus on olematonta polttomoottoreihin verrattuna

Sähköautojen ja hybriditekniikkaa hyödyntävien autojen yleistyminen laskee autoista ja liikenteestä kerättävien verojen tuottoa, ja nykyisellään kehitys kiihtyy entisestään.

Syynä on se, että monet autoista kerättävät verot perustuvat päästöihin, jotka ovat nykytekniikkaa hyödyntävillä autoilla aiempaa pienempiä.

Täyssähköautoista uuden auton rekisteröinnin yhteydessä maksettavaa autoveroa ei tällä hetkellä makseta ollenkaan. Verohallinto kertoikin helmikuun puolivälissä, että autoveron tuotto romahti viime vuonna noin neljänneksellä.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) väläyttikin MT Livessä 12.2. sähköautoilun aiempaa tiukempaa verotusta.

Autoverovapauden lisäksi sähköautojen ajoneuvovero on laskennallisten nollapäästöjen perusteella matala, joskin tilannetta hieman korjattiin vuoden 2023 alussa nostamalla sähköautojen ajoneuvoveron perustasoa.

Vastaavasti sähköautoista tosin maksetaan ostovaiheessa määrällisesti enemmän arvonlisäveroa, sillä ne ovat yleensä selvästi vastaavia polttomoottoriautoja kalliimpia.

Sähköautoista maksetaan myös käyttövoimaveroa eli ”dieselveroa”, jolla tasataan muiden käyttövoimien bensiiniä matalampaa verokantaa. Käyttövoimavero on kuitenkin sähköautoilla muita käyttövoimia matalampi.

Peugeot 308 -auton farmariversio on harvoja autoja, joita saa Suomesta niin bensiini-, hybridi-, diesel- kuin täuyssähkövoimalinjallakin. Kuva: Peugeot

Oheiseen taulukkoon on kasattu Peugeot 308 -farmariauton laskennallinen verokertymä valtiolle auton ostoon, käyttöön ja vuoden keskimääräisiin ajokilometreihin perustuvien verojen perusteella.

Automalli on yksi harvoista, joita myydään Suomessa sekä bensiini-, lataushybridi-, diesel- että täyssähkövoimalinjoilla. Se antaa mahdollisuuden vertailla samankokoisen auton verotaakkaa eri käyttövoimilla, vaikka vertailun autoissa on eroja myös varustelussa.

Taulukko on laskennallinen. Se perustuu maahantuojan ilmoittamiin kulutuslukemiin ja tilastokeskuksen ja Autoalan Tiedotuskeskuksen keräämiin tietoihin eri ajoneuvotyyppien keskimääräisistä ajomääristä vuodessa.

Sähkö- ja dieselautojen vuoden kilometrimäärä on arvioitu lähes kaksinkertaiseksi bensiiniautoihin verrattuna. Hybridi sijoittuu tähän väliin.

Sähköauton käytön verokertymä on laskettu pörssisähkön viime vuoden keskihinnan perusteella. Jos autoa ladataan latauspisteellä, verotulot nousevat, sillä korkeammasta hinnasta maksetaan määrällisesti enemmän arvonlisäveroa.

Laskelmassa ei ole myöskään huomioitu sähkön siirtoyhtiön siirtomaksun yhteydessä perimää arvonlisäveroa, sillä sen kertymä riipuu siirtomakun suuruudesta. 6,5 sentin kilowattituntikohtaisella siirtomaksulla sähköauton vuosittaiset verotuotot nousisivat vajaalla 70 eurolla.

Lataushybridin verotulot on arvioitu sadan kilometrin pienimmän mahdollisen polttoaineenkulutuksen mukaan. Käytännössä siis niin, että jokaisesta sadasta kilometristä maksimi, eli 66 kilometriä on ajettu sähköllä.

Pelkästään polttoaineiden valmiste- ja arvonlisäveroista kertyy vuodessa valtiolle yli neljän miljardin euro verotulot. Sähkön hinnasta verokertymä on pienempi. Kuva: Sanne Katainen

Kuten taulukosta paljastuu, suurin lovi liikenteestä saatavaan verotukseen tulee polttoaineen verokertymästä.

Liikennepolttoaineista, eli etenkin bensiinistä ja dieselistä maksetaan arvonlisäveron lisäksi energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvia veroja. Bensiinissä näiden osuus on yleensä selvästi yli puolet ja dieselissä hieman alle puolet pumppulitran hinnasta.

Sähköstä sen sijaan maksetaan arvonlisäveron lisäksi vain runsaan parin sentin suuruinen sähkövero ja huoltovarmuusmaksu.

Hiilidioksidi- ja energia-arvoihin pohjautuvaa veroa kannetaan sähkön tuottajalta, jos sähköä tuotetaan polttoainetta polttamalla, mutta yhä yleisempiä uusiutuvia energiantuotantotapoja ei veroteta samoin.

Liikennekäytössä käytettävän sähkön verottaminen erikseen on hankalaa, sillä auton latautuessa kotona on käytännössä mahdotonta valvoa, kuinka paljon sähköä käytetään ajamiseen.

Sähköautojen käyttövoimaveron korottamisessa on myös omat haasteensa. Sähköautojen nopea yleistyminen vähentää liikenteen päästöjä, ja helpottaa näin päästövähennystavoitteisiin yltämistä.

Halvat kilometrit ovat iso osa muuten merkittävästi kalliimpien sähköautojen vetovoimaa.

Jotain valtiovallan on kuitenkin ennen pitkää keksittävä. Viime vuosina liikenteessä on kerätty yhteensä esimerkiksi huoltojen ja vakuutusten arvonlisäverot mukaan lukien runsaat kahdeksan miljardia euroa.

Summa vastaa vajaata kymmenystä valtion budjetista. Siitä yli puolet on kerätty tavalla tai toisella polttoaineen verotuksesta.

Vielä toistaiseksi sähköautojen osuus autokannasta on pieni. Ladattavien ja yhä vähemmän polttoaineita kuluttavien autojen yleistyminen painaa tulevaisuudessa polttoaineverojen tuottoa kuitenkin vääjäämättä alaspäin.