Luokissa kasvaneet järjestyshäiriöt kuormittavat yläkoulun opettajia

Yläkoulun opettajilla menee pääasiassa hyvin. 85 prosenttia opettajista on tyytyväisiä työhönsä, selviää vuonna 2024 toteutetusta Talis-tutkimuksesta (Teaching and Learning International Survey). Osuus on kuitenkin laskenut vähitellen vuodesta 2013, jolloin tyytyväisiä oli yhdeksän kymmenestä vastaajasta.

Opettajien suurimpia haasteita ovat resurssien puute, heikentynyt työ- ja opetusrauha sekä erilaiset oppijat. Luokkien ryhmäkoko on kasvanut ja mahdollisuudet oppilaiden kohtaamiseen yksilöinä ovat heikentyneet.

Vuonna 2024 suomalaisopettajista noin puolet työskenteli kouluissa, joissa yli 10 prosenttia oppilaista tarvitsee erityistä tukea. Osuus on kasvanut 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Joka kymmenes opettaja työskenteli kouluissa, joissa yli 30 prosenttia oppilaista oli sosioekonomiselta kotitaustaltaan heikossa asemassa olevia oppilaita.

Hieman yli kolmannes työskenteli kouluissa, joissa enemmän kuin 10 prosenttia oppilaista ei puhu opetuskieltä äidinkielenään. Osuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2018.

Opettajien aika varsinaiseen opetukseen oppitunnin aikana on vähentynyt. Järjestyksen ylläpitoon kuluva aika on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa 13 prosentista 17 prosenttiin.

Stressiä opettajille aiheuttavat järjestyksen ylläpitäminen opetusryhmässä, oppituntien mukauttaminen erityisoppilaiden tarpeisiin, liika hallinnollinen työ ja oppilaiden taholta tuleva nimittely ja uhkailu.

Suomessa hieman yli kolmannes opettajista koki, että oppitunneilla on usein paljon metelöintiä ja levottomuutta. Opettajien mielestä aikaa menee usein hukkaan, koska oppilaat häiritsevät oppitunnin kulkua ja oppilaiden hiljentymistä pitää odottaa kauan, vaikka tunti olisi jo alkanut.

30 prosenttia vastaajista ei ryhtyisi opettajaksi, jos saisi nyt päättää uudelleen. Joka kymmenes vastaaja katui ryhtymistään opettajaksi. Joka viides opettaja olisi halunnut vaihtaa toiseen kouluun, jos se olisi ollut mahdollista.

Opettajien mielestä 20 oppilaan ryhmä on sopivan kokoinen luokka. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Ongelmien ratkaisemiseksi opettajat toivovat pienempiä ryhmäkokoja, sujuvampaa opetustyötä ja lisää resursseja erilaisten oppijoiden opetuksen toteuttamiseen.

Sopivana ryhmäkokona pidetään korkeintaan 20 oppilaan ryhmää. Pienemmissä ryhmissä opettajilla jäisi enemmän aikaa yksittäisille oppilaille, opetus säilyisi laadukkaana ja jokainen oppilas kokisi olonsa merkitykselliseksi. Myös kiusaamiseen olisi helpompi puuttua.

Opettajien mukaan nykyisillä resursseilla ei pysty tekemään laadukasta perustyötä. Henkilöstöä ei ole riittävästi ja opettajat joutuvat ratkaisemaan oppilaiden sosiaalisia, psyykkisiä ja emotionaalisia haasteita. Oppilaat eivät myöskään pääse mielenterveyspalveluiden piiriin ajoissa.

Vain reilu neljännes opettajista arvioi, että päättäjät arvostavat opettajien mielipiteitä. Käsitys opettajien ammatin arvostuksesta on laskenut aiemmista kyselyvuosista.

Leikkaukset heikentävät opetuksen tasoa. Opettajien mielestä opetus on sijoitus nuoriin ja heidän tulevaisuuteensa, eikä opetusta saisi ajatella pakollisena menoeränä tai uusien veronmaksajien tuottamisena.