Suuri osa suomalaisista ei ymmärrä perintöveron kiemuroita − verojuristi kertoo, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa säästää perintöveroissa

Yli 36 vuoden uran tehneen Veronmaksajien keskusliiton verojuristin Tuomo Lindholmin mielestä suurin osa suomalaisista ei ymmärrä verotuksen kokonaisuutta, johon perintöverotkin liittyvät.

”Katsantokanta monella on hyvin lyhytnäköistä”, hän sanoo viitaten esimerkiksi siihen, että veroja pyritään minimoimaan, eikä mietitä muita seurauksia.

Jos asiat ovat aiemmin suvun kanssa sujuneet, ei mieleen tule, että ongelmia voisi jatkossa tulla.

Yksi esimerkki tällaisesta mahdollisesti ongelmia aiheuttavasta järjestelystä on yhteinen mökki viiden sisaruksen kanssa.

”Vaikka veroissa säästää, voi tulla sellaisia riitoja, että kukaan ei käy mökillä tai mökki menee pakkomyyntiin, kun yhteispeli ei toimi. Ja myynnissä tulee taas monesti uusia veroja”, Lindholm huomauttaa.

Perintöveron määrään voi vaikuttaa esimerkiksi lahjoittamalla, alihintaisella kaupalla, testamentilla tai jopa avioehdolla.

Koska perintövero on sitä suurempi, mitä isompi perinnönjaossa jaettava omaisuus on, on Lindholmin mukaan järkevää siirtää omaisuutta jälkipolville jo silloin, kun on elossa.

Omaisuutta, kuten rahaa tai osakkeita, voi lahjoittaa verovapaasti yhteensä enintään 4999,99 euroa kolmen vuoden välein.

Tuomo Lindholmin mielestä suurin osa suomalaisista ei ymmärrä verotuksen kokonaisuutta, johon perintöverotkin liittyvät.  Kuva: Pentti Hokkanen/Veronmaksajain keskusliitto

Summan ja lahjoituspäivän kanssa on syytä olla tarkkana, sillä jos omaisuus siirtyy liian aikaisin tai sitä siirtyy saajalle liikaa vaikka vain sentin, maksaa lahjoitus 100 euroa. Jos raha tai osakkeet siirtyvät lahjoittajan tililtä lahjan saajan tilille, lahjoituspäivä on se päivä, jolloin raha tai osakkeet siirtyvät toisen tilille. Mökin tai muun kiinteän omaisuuden tapauksessa lahjoituspäivä verotuksessa on päivä, jona lahjakirja on tehty.

Verosummaa voi pienentää myös esimerkiksi täysin verovapailla elatus- tai koulutuslahjoilla, joita ei lasketa mukaan kolmen vuoden aikana lahjoitettavaan alle 5000 euroon. Tällaisia verovapaita elatuslahjoja ovat tavanomaisten juoksevien elantomenojen maksaminen, kuten esimerkiksi se, että isovanhempi maksaa lapsenlapsensa vuokran ja valtion takaaman opintolainan tai ostaa tälle ruokaa.

Asuntolainan maksaminen toisen puolesta katsotaan kuitenkin verotuksessa veronalaiseksi lahjaksi.

Jotta elatus- ja koulutuslahjat pysyvät verovapaina, rahaa ei saa siirtyä lahjoittajan ja lahjan saajan välillä.

Esimerkiksi ruuan ostaminen lapsenlapselle on hyvä keino tukea jälkipolvia.  Kuva: Carolina Husu

Alihintaisesta kaupasta on kyse silloin, kun kauppahinta jää käypää hintaa halvemmaksi. On syytä olla tarkkana, jotta kauppaa ei tee liian halvalla. Jos omaisuuden käypä hinta on esimerkiksi 100 000 euroa, sen voi myydä halpana kauppana 75 001 eurolla. Jos hintaa tiputtaa tätä alemmaksi, esimerkiksi 74 999 euroon, katsotaan jäljelle jäävä 25 001 euroa kokonaan veronalaiseksi lahjaksi.

Hintaa saa alemmas myös sillä, että myyjä pidättää itsellään vaikkapa asunnon hallintaoikeuden. Se, kuinka paljon hinta laskee, riippuu siitä, minkä ikäinen myyjä on.

Esimerkiksi 60-vuotiaan niin sanottu ikäkerroin on yhdeksän. Näin ollen 100 000 euron arvoinen asunto, jonka hallintaoikeus jää myyjälle, vaihtaa omistajaa kevennetyillä veroilla 55 000 euron kaupalla. Kun mukaan lasketaan halvan kaupan alennus, voi omistaja vaihtua jopa 41 500 euron kauppahinnalla.

Alihintaisesta kaupasta on kyse silloin, kun kauppahinta jää käypää hintaa halvemmaksi. On syytä olla tarkkana, jotta kauppaa ei tee liian halvalla.  Kuva: Petteri Kivimäki