Kalantutkija ui sulavasti diplomaatin uralle – ”Koulutustaustastani on ollut hyötyä”
MMM Pertti Anttinen aloitti Unkarissa suurlähettiläänä syksyllä, kun kiivas Nato-prosessi oli vielä edessä.TilaajalleBudapest, Unkari
Diplomaatin ura sopii kansainvälisistä asioista, ihmisistä ja ilmiöistä kiinnostuneille, sanoo Pertti Anttinen. "Pitää arvostaa kaikkia, kestää muutosta, osata kuunnella ja jaksaa aloittaa aina alusta. Ei tämä ihan helppo homma ole, mutta työ, jolla on merkitystä.” Hiuksia siistii luokanopettajan koulutuksen saanut vaimo Katriina Apajalahti, joka on kulkenut mukana maailmalla alusta asti. Suurlähettilään virka-asunto sijaitsee lähetystön yhteydessä Gellért-kukkulalla ja on kalustettu Artekilla. Kuva: Eija Mansikkamäki”Diplomaatin ura ei ollut koskaan suunnitelmissani, kun opiskelin ja tein kenttätöitä kumisaappaat jalassa”, kertoo Suomen Unkarin-suurlähettiläs, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Pertti Anttinen, 62.
Niin kuitenkin kävi.
Anttinen on kotoisin Jyväskylästä ja hänen vanhempansa Keuruulta, missä äidin puolen suku on viljellyt maata sukupolvien ajan. Anttisella on itselläänkin yhä kuolinpesän kautta Keuruulla peltoa ja metsää, jonka hoitamisessa auttaa metsänhoitoyhdistys.
Lähettiläs taitaa siis olla MTK:n jäsen?
”Voin muuten ollakin!”
MTK on tullut työnkin kautta tutuksi, ja hän on käynyt MTK:n metsä- ja saunatilalla Kettulassa.
Anttinen opiskeli vuosina 1980–86 Helsingin yliopistossa kalataloutta ja limnologiaa, päätyi kalantutkijaksi Riista- ja kalatalouslaitokselle ja sitten ulkoministeriöön kehitysyhteistyötehtäviin.
”Mitäs sitten tapahtuikaan: pääsin 1989 nuorena asiantuntijana YK:n ympäristöohjelmaan Kenian Nairobiin, ja on myönnettävä, että aika ’pystymetsästä’ kansainvälisiin kuvioihin 1980-luvun Suomessa usein ponnistettiin.”
Palatessa vuonna 1991 hän pohti uraansa. Hän pääsi ulkoministeriön kehitysyhteistyöosastolle, haki diplomaattikoulutukseen ja lähetettiin maailmalle: Turkkiin, Irlantiin, Etelä-Afrikkaan, välillä Suomeen ja ensi kertaa suurlähettilääksi Sambiaan ja sitten Nepaliin Katmanduun.
”Koulutustaustastani on ollut hyötyä, kun puhutaan vaikkapa maaseudun kehittämisestä, metsätaloudesta tai ilmastomuutoksesta.”
”Diplomaatin oletetaan kykenevän keskusteluun hyvin laajoista aihepiireistä. Koulutustaustastani on ollut hyötyä, kun puhutaan vaikkapa maaseudun kehittämisestä, metsätaloudesta tai ilmastomuutoksesta. Nepalista minulle jäi erityisen hyvä mieli siitä, että suomalainen kehitysyhteistyö on saanut muutoksia aikaan ja olemme olleet auttamassa maata paremmalle kehityspolulle.”
Nepalissa puhtaan veden saanti ja naisten asema paranivat, ja maa nousee vuonna 2026 pois köyhimpien maiden joukosta.
EU on arvostanut suomalaista kehitysyhteistyöosaamista niin, että on antanut siihen omia hankerahojaan ja paikallinen hallintokin enemmän kuin luvattiin.
”Tämä Unkari on maani numero seitsemän, ja pidän nimitystäni tänne suomalaisen diplomaatin kannalta erityisen hienona asiana.”
Suurlähettiläät saavat tiedon avoimeksi tulevista paikoista noin vuosi etukäteen, jolloin niihin voi ilmaista kiinnostuksensa.
”Meidät haastatellaan ja karsitaan eli ollaan ikään kuin työpaikkahaastattelussa. Tämä Unkari on maani numero seitsemän, ja pidän nimitystäni tänne suomalaisen diplomaatin kannalta erityisen hienona asiana. Tilanne maailmassa oli tosin hiukan erilainen vuosi sitten syksyllä.”
Syyskuussa 2022 Budapestissa aloittanut Anttinen viittaa Suomen Nato-prosessiin, jota juuri Unkari ja Turkki eivät erityisesti kiirehtineet.
”Siitä tuli aivan keskeinen asia. Näin, että kaikki mitä prosessin edistämiseksi voidaan tehdä, se pitää tehdä.”
Uusi suurlähettiläs kiersi Unkarin ministeriöitä, viranomaisia ja poliitikkoja painottamassa asian tärkeyttä, ja suurlähetystössä luotiin tilannekuvaa kiivaimmillaan jopa päivittäin.
Nyt kun Nato-jäsenyys on valmis, jatkuu suurlähetystön perustyö eli tiedonkeruu, kansalaispalvelut, kontaktien luominen sekä vierailujen järjestäminen ja viennin edistäminen.
Suurlähetystössäkin käy vierasryhmiä yhdistyksistä koululaisiin, syksyllä muun muassa kolmisenkymmentä metsänhoitajayhdistyksen jäsentä Suomesta.
Lähetystössä on Suomesta lähetettyjä työntekijöitä kolme ja kymmenkunta paikalta palkattua.
”Työtämme ohjaa osaltaan hallitusohjelma, ja odotammekin nyt uuden hallituksen ohjelmaa ja painotuksia.”
”Työtämme ohjaa osaltaan hallitusohjelma, ja odotammekin nyt uuden hallituksen ohjelmaa ja painotuksia. Omia mielipiteitäkin voi toki esittää, mutta lähtökohtaisesti olemme maailmalla Suomen edustajina”, Anttinen sanoo.
”Unkarilaisten ja suomalaisten suhteissa on pitkä historia ja kielen kautta tuleva erityissuhde, joiden päälle on jatkossakin hyvä rakentaa. Olen yllättynyt, kuinka moni Unkarissa on käynyt Suomessa ja jopa osaa suomea. Eräs äskettäin tapaamani paronitarkin kertoi juuri ylpeänä olleensa koulunsa paras Kalevala-tietämyksessä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
