”Ruoho kasvaa ja lunta sataa” – näin Ruuskan perheyritys takoo kasvua vaikeinakin aikoina ja parantaa kunnan työllisyyttä

Perheyritys Kiinteistöhuolto Ruuska on yksi niistä hämeenkyröläisistä yrityksistä, joka on viime aikoina avittanut kuntansa työttömyysasteen laskua.

Hämeenkyrö erottui muista Pirkanmaan kunnista, sillä se oli ainoa, jossa työttömien määrä laski viime kesäkuussa vuoden takaisesta.

Koko Pirkanmaan työttömyysaste oli kesäkuussa 15,7 prosenttia, kun Hämeenkyrössä se oli 9,4 prosenttia. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,8 prosenttia.

Yrityksen rekrytointien taustalla on toimitusjohtaja Jani Ruuskan mukaan konepuolen kasvu, sillä vesakointia ja niittoa sekä talvenajan tienhoitoa tarvitaan aina. Myös kiinteistönhuolto on kasvanut, sillä yritys voitti monien julkisten rakennusten kiinteistönhuollon kilpailutuksia.

Vuoden sisällä Ruuskaan on omistajien mukaan palkattu neljä uutta työntekijää, eivätkä vanhat ole lähteneet muualle.

”Kahden vuoden aikana uusia työntekijöitä on tullut kahdeksan, emme me normaalisti rekrytoi näin paljon”, toimistopäällikkö ja Jani Ruuskan vaimo Heli Ruuska sanoo.

Heli Ruuska on yrityksen toimistopäällikkö ja Jani Ruuska toimitusjohtaja. Heidän mukaansa yrityksessä ei ole ollut ikinä muutosneuvotteluja.  Kuva: Rami Marjamäki

Konepuolen ja kiinteistönhuollon lisäksi Ruuska yritys tekee LVI-töitä, tarjoaa erilaisia mittaus- ja lukkopalveluita ja monia muita kiinteistöihin liittyviä palveluita.

Toimintansa vajaa 40-vuotias yritys aloitti kiinteistönhuollosta ja siivouksesta.

Yhtiö työllistää normaalisti 24 henkilöä ja kesäisin on neljästä viiteen kesätyöntekijää. Yrityksen menestykselle ei ole sen erityisempää salaisuutta.

”On sitten lama tai nousukausi, ruoho kasvaa ja lunta sataa”, Heli Ruuska toteaa.

”Kiinteistöt vaativat ylläpitoa ja samoin tiealueet. Kyllä mekin olemme huomanneet, että asiakkaamme hakevat säästöjä, mutta meidän toimialan työt ovat vähän sellainen pakollinen kuluerä”, Jani Ruuska komppaa.

Yrityksessä työskentelee monia perheenjäseniä: Altti Ruuska (vas.), jonka vieressä Jani ja Heli Ruuska ja heidän vieressä Elias Ruuska. Oikeimmalla kuvassa Janin veli Christian Jäänpalo. Lisäksi yrityksessä työskentelee muitakin sukulaisia.  Kuva: Rami Marjamäki

Heli Ruuskan mukaan rakennusalaan verrattuna kiinteistöhuolto on tasaisempi, vaikka huiput eivät olekaan niin korkeita.

Monipuolisuus erottaa yrityksen muista vastaavanlaisia palveluita tarjoavista yrityksistä.

”Akuuteissa tapauksissa ei tarvitse jäädä odottamaan timpuria, vaan pystymme tarjoamaan lähes koko paketin”, Jani Ruuska sanoo.

Yrittäjien mukaan hyvä yhteistyö esimerkiksi sähköpuolen yritysten kanssa on kilpailuvaltti.

Menestyksen taustalla on Ruuskien mukaan myös sitoutuneet ja pitkäaikaiset työntekijät sekä hyvä henki.

Uudessa hallissa on hyvin tilaa huoltaa omaa kalustoa.  Kuva: Rami Marjamäki

Vaikka yritys on kasvanut tasaisesti lähivuosina, toiminta otti kovan kolauksen puolitoista vuotta sitten, kun kaluston huolto- ja varastohalli paloi maan tasalle. Palo sai alkunsa, kun kylmävarastossa räjähti akku.

”Melkoista selviytymistä on sen jälkeen ollut”, Heli Ruuska sanoo.

Hallista ehdittiin pelastaa vain yksi kone ja avainkaappi, työkalut ja muut pienkoneet paloivat.

”Onneksi hoksasit ensimmäisenä ottaa avainkaapin, jossa oli pihalla olevien koneiden avaimet”, Heli Ruuska sanoo miehelleen.

Viime talvena uusi halli saatiin kuitenkin käyttöön, vaikka vieläkin työntekijät huomaavat, että jotakin puuttuu.

Uutta hallia paranneltiin edelliseen verrattuna. Nyt hallin vasemmalta laidalta löytyy kattavat sosiaalitilat.  Kuva: Rami Marjamäki

Hämeenkyrön kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi mukaan monia muita Pirkanmaan kuntia korkeamman työllisyysasteen taustalla on useita syitä.

Kunta panostaa työllisyyspalveluissaan hyvin paljon kasvokkain tapahtuvaan lähipalveluun sekä yritysten että työnhakijoiden osalta.

”Teemme todella tiivistä yhteistyötä moneen eri suuntaan. Pyrimme myös saamaan yrityksille mahdollisimman nopeasti tekijöitä, jos heillä on tarve.”

Hyvä yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrityksiltä tiedustellaan piilotyöpaikkoja, joita voitaisiin tarjota työnhakijoille.

Palvelu toimii myös toiseen suuntaan, eli työvoimapalveluiden asiakkaille pyritään löytämään oikeat kanavat pikaisesti.

”Meillä on esimerkiksi työntekijöitä, joista osa on erikoistunut nuorten tai iäkkäämpien työikäisten asioihin. Olemme antaneet asiantuntijuuden kasvaa.”

Myös Ruuskat kehuvat kunnan työllisyyspalveluiden aktiivisuutta.

”He ovat yhteydessä ja kyselevät, onko tarpeita ja kertovat, jos heillä olisi joku, joka haluaisi tulla työkokeiluun”, Heli Ruuska sanoo.

Ruuskien tavoin myös Rannanjärvi kehuu työntekijöidensä sitoutuneisuutta ja hyvää asennetta. Kuva: Rami Marjamäki

Rannanjärven mukaan kunta on keskittänyt työllisyys- ja yrityspalvelut samalle vastuualueelle, kuten myös etsivännuorisotyön ja starttivalmennuksen, tämän ansiosta palvelupolut asiakkaille ovat katkeamattomia. Muissa kunnissa on voitu tehdä toisin.

Hän huomauttaa myös, että Hämeenkyrö on kokonsa puolesta helposti hallittava, sillä kunnan työntekijöille on mahdollista tuntea alueen yritykset ja heidän tarpeensa.

”Olemme pyrkineet pitämään myös asiakasmäärät per asiantuntija sen verran kohtuullisina, että heillä on mahdollisuus panostaa laatuun.”

Hieman helpommaksi Hämeenkyrön tilanteen tekee myös se, että kunnan yritysrakenne on monipuolinen.

On kunnassa silti omat haasteensa, sillä sen taloustilanne on haastava, kuten monen muunkin kunnan.

”Yksi tuorein haaste on toimeentulotuen uudistus. Toimeentuloasiakkaat velvoitetaan ilmoittautumaan työnhakijoiksi tai muuten tukea leikataan. Ongelma on siinä, että moni heistä ei ole työkykyisiä ja kunta joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömistä sakkomaksuja”, Rannanjärvi sanoo.