
Sinäkin olet voinut nähdä ruokapakkauksissa uudenlaisia koodeja. Niiden tarkoituksena on muun muassa vähentää ruokahävikkiä ja parantaa ruuan jäljitettävyyttä.
Kyse on siitä, että elintarvikepakkauksiin painetaan perinteisen viivakoodin rinnalle uusi 2D-koodi. Se yhdistää ominaisuuksia perinteisestä viivakoodista ja QR-koodista.
Koodistandardeista vastaavan GS1 Finlandin standardijohtaja Kimmo Keravuori kertoo, että muutoksen taustalla on se, että tietotarpeet kasvavat jatkuvasti esimerkiksi kuluttajien kiinnostuksen ja lainsäädännön lisääntymisen takia. Ison tietomassan upottaminen perinteiseen viivakoodiin ei oikein onnistu. Tiedot voisi ainakin osittain painaa pakkaukseen, mutta käytännössä teksti olisi niin pientä, että sitä ei saisi luettua.
”2D-koodi mahdollistaa sen, että voidaan yhdistää digitaalinen kommunikointi, viestintä ja markkinointi fyysiseen tuotteeseen”, Keravuori valaisee.
Perinteinen EAN-viivakoodi sisältää vain tuotetunnuksen. 2D-koodiin voidaan sen lisäksi upottaa myös valmistuserätunnus ja parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivä-merkintä. Koodi auttaakin ruokahävikin vähentämisessä.
Keravuori huomauttaa, että tällä hetkellä ruokahävikin vähentäminen perustuu manuaaliseen inventointiin.
”Myymälätasolla ei ole dataa siitä, milloin tuotteet vanhenevat, koska se ei ole missään koneluettavassa muodossa kassapisteellä.”
Uutta on se, että 2D-koodin käyttöönoton myötä kassalla tiedetään, milloin kassaan leimattava tuote on menossa vanhaksi ja mitä erää se edustaa.

Toisaalta hyötyä on myös tuoteturvallisuuden kannalta, koska kassan läpi ei enää jatkossa pääse vanhentuneita tuotteita. Nykyään kuluttaja voi ostaa epähuomiossa vanhentuneen tuotteen, koska kassajärjestelmä ei pysty lukemaan viimeisestä käyttöpäivästä kertovaa merkintää.
Myös takaisin vedettävien tuote-erien myynti kassapisteiltä voidaan estää.
Uutta koodia voidaan hyödyntää myös ruuan alkuperätietojen kertomiseen. Keravuori arvioi, että alkuperätiedot ovat saatavilla jatkossa aiempaa helpommin ja alkuperästä voi myös kertoa aiempaa tarkemmin. Käytännössä alkuperätiedot pystyy kertomaan verkkolinkin kautta hyvinkin tarkasti.
Vielä toistaiseksi 2D-koodeja on käytössä vähän. Ensimmäiset koodit tulivat Suomessa tuotteisiin vuonna 2024. Keravuori kuvailee, että tällä hetkellä ollaan vielä pilottivaiheessa. Koodeja siis jo on, mutta niitä ei pystytä vielä hyödyntämään täysimääräisesti.
Tavoitteena on, että uudet koodit tulisivat laajasti käyttöön ensi vuoden aikana. Samaan aikaan kassoilla on tarkoitus pystyä lukemaan uusia koodeja.

”Myymälätasolla ei ole dataa siitä, milloin tuotteet vanhenevat, koska se ei ole missään koneluettavassa muodossa kassapisteellä.”