Tarmo Seila esittelee kyläkaupan valikoimaa. Kaikki tuotteet ovat kotimaisia. Kuva: Jarno Mela
Tässä kyläkaupassa myydään vain kotimaista ruokaa: ”Asiakkaat ymmärtävät, että meillä ei ole tonnikalaa”
Pyheen kyläkauppa Mynämäellä sai uuden yrittäjän Tarmo Seilasta. Kotimaisuus on edelleen valttia.TilaajalleMynämäki
Läheisen kyläkoulun opettaja Iiro Leino kävi ostamassa kokouseväät Pyheen kyläkaupalta. Tarmo Seila aloitti kauppiaana syyskuussa. Kuva: Jarno MelaPyheen kyläkaupalla on puolenpäivän maissa lokakuisena keskiviikkona pientä ruuhkaa. Miesporukka turisee kuulumisia kaupan kahvilassa, ja lapset veikkaavat kurpitsan painoa Halloween-kilpailussa.
Tarmo Seila käy vähän väliä kassan takana palvelemassa asiakkaita. Seila aloitti Mynämäen Mietoisissa sijaitsevan kyläkaupan yrittäjänä syyskuussa. Hän myös asuu kaupalla.
Uusi kauppias on otettu kylällä hyvin vastaan.
”Pyheen kyläkauppa on lähin kauppa tuhansille ihmisille. Kauppa sijaitsee otollisella paikalla Kustavintien ja Pyhäntien risteyksessä. Kustavintiellä kulkee keskimäärin 6 000 autoa vuorokaudessa ja Pyhäntiellä noin 1 000 autoa vuorokaudessa”, Seila kertoo.
Lähimpään ruokakauppaan on Pyheltä matkaa noin kymmenen kilometriä. Seila osti kauppakiinteistön itselleen vuonna 2009, ja edellinen kauppias toimi tiloissa vuokralla.
”Kesä on kyläkaupalle vilkkainta aikaa. Toukokuussa ja kesäkuussa Kustavintiellä kulkee yhtenäinen autojono perjantaisin. Ihmiset käyvät kyllä nykyään mökeillä ympäri vuoden niin pitkään, kun ei tarvitse tarpoa lumihangessa.”
Mietoisissa oli vajaat 1 700 asukasta, kun kunta liitettiin Mynämäkeen vuoden 2007 alussa. Pyhe on Mietoisten alueen toinen kyläkeskus, ja siellä sijaitsee kaupan lisäksi kyläkoulu, päiväkoti ja thaimaalainen ravintola.
Aktiiviset asukkaat pitävät kaupan vieressä kesäperjantaisin myös Pyhen kylätoria.
Haastattelun aikana kyläkaupalla sattuu poikkeamaan Iiro Leino, joka toimii luokanopettajana ja johtajaopettajana kahdella Mietoisten kyläkoululla.
Kaupan läheisessä Pyhän koulussa on 35 oppilasta ja Tavastilan koulussa 85 oppilasta.
”Käyn aika usein kyläkaupalla. Haen täältä aina kokoussämpylät, ja kahden kyläkoulun yhteinen oppilaskunta on pitänyt kaupan kahvilassa myös palavereita. Oppilaat ostavat varsinkin kesällä kyläkaupasta jäätelöä”, Leino hymyilee.
Seilan mukaan läheisen kyläkoulun ja päiväkodin säilyminen on elintärkeää myös kaupalle.
”Lapsiperheet eivät halua mielellään muuttaa kylälle, jossa ei ole koulua. Kyläkauppakin nostaa asuntojen arvoa”, hän muistuttaa.
”Se on myös mainosvaltti. Asiakkaat kyllä ymmärtävät, että meillä ei ole tonnikalaa kaupan.”
Pyheen kyläkaupan erikoisuus on se, että kaikki myytävät elintarvikkeet on valmistettu Suomessa. Lisäksi Seila pyrkii suosimaan lähiruokaa ja paikallisten pienten tuottajien elintarvikkeita.
”Kaupalle tuli esimerkiksi juuri myyntiin kolme laatikkoa kananmunia Mynämäeltä ja tomaatteja viereiseltä puutarhalta. Meillä ei myydä Eldoradoa ja Pirkkaa.”
Kyläkaupan tilat ovat rajalliset, joten tuotteiden kotimaisuus on myönteinen keino rajoittaa valikoimaa.
”Se on myös mainosvaltti. Asiakkaat kyllä ymmärtävät, että meillä ei ole tonnikalaa kaupan”, hän sanoo.
Kotimaisuudesta on jouduttu antamaan hiukan periksi, koska kahvila ilman kahvia ja teetä ei oikein toimi. Niissä Seila suosii kotimaisia pakkaajia.
Pyheen kyläkaupalla ei myydä lainkaan alkoholia, tupakkaa ja Veikkauksen tuotteita. Seilan mukaan kauppaan murtauduttiin aikaisemmin pari kertaa vuodessa, kun alkoholia vielä sai.
”Alkoholista voisi tulla kaupalle tuloja, mutta minä näen siinä enemmän ongelmia. Ihmisiltä pitäisi kysyä papereita, kaupassa ei saisi olla töissä alle 18-vuotiaita nuoria ja se voisi myös karkottaa lapsiperheitä”, hän perustelee.
Tulevaisuudessa kyläkaupalle on tulossa myös itsepalvelukassa. Kuva: Jarno Mela
Tarmo Seilan kyläkaupan ohessa on myös suosittu kahvio. Kuva: Jarno MelaEnnen kyläkauppiaaksi ryhtymistä Tarmo Seila työskenteli vuosikymmeniä Turun osuuskaupalla. Työura alkoi kuitenkin opiskeluaikoina 1980-luvulla Hesburgerin grilliltä, jonne hänet palkkasi grillillä tuolloin työskennellyt Heikki ”Hese” Salmelan puoliso Kirsti Salmela.
”Viimeiset 16 vuotta vastasin Turun osuuskaupalla it-järjestelmistä. Kauppatyö on tuttua, sillä olen ollut myös hyllyttämässä, kassalla ja ravintolapuolella.”
Seilan mukaan Pyheen kyläkaupalta hankitaan tasaisesti kaikenlaisia peruselintarvikkeita, kuten lihaa, maitoa, vihanneksia, leivontatarvikkeita ja keksejä. Lapset puolestaan ostavat karkkeja.
Kyläkaupan yhteydessä sijaitsevassa kahvilassa myydään täytettyjä sämpylöitä, ruisleipiä ja patonkeja. Kahvila on tärkeä kokoontumispaikka Mietoisissa.
”Kylällä asuu paljon lapsiperheitä, ja lähiseudulla on runsaasti maatiloja. Täällä asuu ihmisiä, jotka ovat vuosikausia ostaneet lähes kaikki ruokaostoksensa kyläkaupalta”, Seila iloitsee.
Hänen mielestään kyläkauppa on myös vihreä ja taloudellinen valinta, sillä Turun ja Raision marketteihin autoilu maksaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä.
”Valtiovallan pitäisi edistää sitä, että kauppapalvelut säilyvät lähellä ihmisiä. Se on monella tavalla hyvä asia yhteiskunnalle”, Seila sanoo.
Pyhessä on ollut kauppatoimintaa yhtäjaksoisesti jo 1800-luvulta lähtien. Nykyinen kaupparakennus on peräisin 1940-luvulta. Kuva: Jarno MelaKyläkauppatukeen varatut määrärahat ovat vähentyneet tällä hallituskaudella. Ruokaviraston mukaan tukea myönnetään vain harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla sijaitseville kaupoille.
”Aikaisempi kauppias sai kyläkauppatukea, mutta hallituksen säästöpäätökset lakkauttivat myös häneltä kyläkauppatuen täysin yllättäen vajaa kaksi vuotta sitten. Pyhe on kyllä niin maaseutua kuin olla ja voi”, Tarmo Seila sanoo.
Elintarvikkeiden sisäänostohinnat ovat Seilan mukaan keskeinen asia, jotta kyläkaupat voivat pärjätä kilpailussa.
”Toivon, että tavarantoimittajat myisivät tuotteet suunnilleen samalla hinnalla isoille ja pienille kaupoille. Monesti tämä nykyään toteutuukin. Jotkut ajattelevat vanhakantaisesti, että he eivät edes halua myydä tuotteitaan pienille kaupoille”, Seila kertoo.
Pyheen kyläkauppa on itsenäinen eikä kuulu mihinkään ketjuun. Kauppias voi näin ollen päättää itse, mitä tuotteita ottaa valikoimiinsa.
Kyläkaupan halloween-kilpailussa asiakkaat saivat arvata Tarmo Seilan kasvattamien kurpitsojen painoa. Lapsille ja aikuisille oli oma sarja. Voittajat saivat palkaksi karkkipusseja ja kahvipaketteja. Kuva: Jarno MelaTarmo Seila aloitti kaupan pyörittämisen yksin, mutta jatkossa hän aikoo palkata avukseen vakituista ja osa-aikaista henkilökuntaa.
”Haaveilen siitä, että jatkossa meillä olisi palvelukassan lisäksi myös itsepalvelukassa, kuten isoissa kaupoissa. Se ei ole iso investointi, ja varsinkin monet nuoret haluavat maksaa ostoksensa itsenäisesti.”
Pyheen kyläkauppa on auki viikon jokaisena päivänä, mutta ovet menevät kiinni kirkollisina juhlapyhinä.
”Olen intoa täynnä. Alkuun joudun tekemään pitkää päivää, mutta se ei ole ongelma, koska asun itse kaupalla.”
Tarmo Seila kertoo lopuksi ilouutisen. Tytär on viimeisillään raskaana, joten kyläkauppiaasta on tulossa kohta isoisä.
Pyhen kyläkappa sijaitsee otollisesti kahden tien risteyksessä. Kuva: Jarno Mela
Kyläkauppias Tarmo Seila asuu myös itse kauppakiinteistössä Mynämäellä. Kuva: Jarno MelaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
