MT-kysely: Moni haluaa viljelijöille enemmän valtaa neuvotella hinnoista

Suomalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että maanviljelijöiden vaikutusvaltaa tuotteiden hintaneuvotteluissa pitäisi lisätä, selviää MT:n teettämästä kyselystä.

Kuusi prosenttia ajattelee, että neuvottelumahdollisuuksia ei tarvitse lisätä ja 14 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa asiaan.

Tuki on laaja läpi kaikkien eri ryhmien. Ainoastaan 18–30-vuotiaiden miesten keskuudessa 22 prosenttia on sitä mieltä, että viljelijät eivät tarvitse lisää neuvotteluvoimaa. Muissa ryhmissä prosentti oli muutaman ja kymmenen välillä.

Eroja tuloksista löytyy, kun katsoo ei osaa sanoa -vastausten määrää. 18—30-vuotiaiden sekä esimerkiksi maaseudulla asuvien keskuudessa epätietoisia on vain kolme prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvilla ja erityisesti helsinkiläisillä ei osaa sanoa -vastausten määrä on yli neljännes kaikista.

Tarkkaan ottaen kysymys oli: Pitäisikö maanviljelijöillä olla nykyistä laajemmat mahdollisuudet neuvotella tuotteiden hinnoista teollisuuden ja kaupan kanssa?

Keskustaa äänestävissä ei osaa sanoa -vastausten määrä on muita puolueita selvästä pienempi.

Keskustaa äänestävistä kolme prosenttia vastasi ei osaa sanoa. Muiden puolueiden kannattajissa ei osaa sanoa -vastausten määrä oli 13—24 prosenttia.

Kaikkien puolueiden äänestäjistä suurin osa ajattelee, että viljelijöiden vaikutusvallan tulisi olla suurempi. Pienin kannatus (74 prosenttia) on vasemmistoliiton kannattajilla ja suurin keskustan (91 prosenttia).

Viljelijöiden asemaa on yritetty parantaa monin keinoin.

Paljon odotuksia kohdistuu elintarvikemarkkinalain uudistukseen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Laki voi tulla voimaan ensi vuonna, mutta kauppaa analysoiva työelämäprofessori Arhi Kivilahti arvioi sen vaikutuksen jäävän vähäiseksi.

”Vaikea uskoa, että sillä olisi paljoa vaikutusta. Toimintaympäristön kehityksellä on enemmän vaikutusta”, Kivilahti sanoo.

Yksi keino ovat tuottajaorganisaatiot, joiden avulla viljelijät voivat yhdessä myydä tuotteitaan. Niiden perustaminen on edennyt hitaasti, mutta pikkuhiljaa niitä on perustettu.

Parhaimpana kehityksenä viljelijän kannalta pidetään sitä, että isompi osa tuottajan tuloista tulisi markkinoilta. Kivilahti arvioi tilanteen nyt liikkuvan siihen suuntaan.

”Pörssiin listattujen Atrian, HKFoodsin ja Raision tulokset menevät aika vahvasti oikeaan suuntaan. Samaan aikaan kaupalla tulokset eivät ole paljoa kasvaneet”, Kivilahti kertoo viimeisimmistä havainnoistaan.

Elintarviketeollisuuden asema kaupan suhteen siis parhaillaan paranee.

”On aika vähän puhuttu siitä, miten hyvään suuntaan teollisuuden ja ruoka-alan isojen yritysten toiminta kehittyy. Jos se ei ala näkyä tuottajille, niin sitten se ei ole kaupan vika, vaan teollisuuden ja tuottajien välinen asia”, hän jatkaa.

Teollisuus on silti edelleen kahden suuren kaupparyhmän kuristuksessa. Niiden on esimerkiksi vaikea myydä tuotteita ulkomaille, mutta kauppa pystyy ostamaan ulkomailta.

”Muualla maailmassa ei ole sellaista tilannetta, että teollisuudella olisi käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa kenelle myydä tuotteensa.”

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri lokakuun lopulla. Siihen vastasi yhteensä 1 018 henkilöä.

Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikkö suuntaansa. Osatulokset ovat suuntaa antavia.