Sukeltajat hälytettiin apuun vesiruton piinaamalle Kuorinka-järvelle – näin jokainen voi ehkäistä vieraslajin leviämistä

Pahamaineinen vieraslaji kanadanvesirutto valtaa alaa Savo-Karjalan vesistöissä. Liperissä sijaitsevalla Kuorinka-järvellä ruttoa yritetään poistaa sukeltamalla.

Järvi on harvinaisen kirkasvetinen, sillä näkösyvyys on jopa kymmenen metriä.

Järven karuudesta ja suojelutoimenpiteistä huolimatta vesirutto pääsi leviämään myös sinne.

Liisa Oura Kuoringan järviyhdistyksestä kertoo, että kanadanvesiruton esiintymä on sijainnut poikkeuksellisen syvällä, 3–5 metrissä, pääasiassa järven eteläpäässä.

”Tänä kesänä isoja esiintymiä on havaittu myös järven pohjois- ja länsirannalla 2–3 metrin syvyydessä”

Kasvustojen kitkentään pohdittiin keinoja ja keksittiin pyytää laitesukeltajia apuun.

Vesiruton poistokokeilusta on vastannut Joensuun laitesukeltajat -seuran puheenjohtaja Juha-Pekka Repo.

”Tämän harrastuksen takia vesistöt ovat omaa sydäntä lähellä. Ei se rannalle näy samalla tavalla, kun vesistöihin kertyy roskaa, mutta pinnan alla todellisuus on toinen ja näkee ihan eri tavalla tilanteen huonontumisen”, Repo kuvailee.

Kahdella 15 minuutin sukelluksella Repo sai poistettua noin 10–15 kiloa vesiruttokasvustoa. Ongelmaksi muodostui näkyvyyden heikkeneminen heti, kun kasvi irrotettiin pohjasta. Paksut sukellushanskat estävät sukeltajaa tuntemasta hentoista kasvia, joten poisto vaati hyvää näkyvyyttä.

Kuoringalla vesirutto peittää pohjaa tiiviinä mattona. Kasvustoa on niin paljon, ettei kaikkea saada poistettua sukeltamalla. Suunnitelmissa on raivausnuotata pohjaa ja viimeistellä kitkentä sukeltaen.

Kanadanvesirutto kuuluu kansallisesti haitalliseksi säädettyihin vieraslajeihin. Vedenalainen kasvi leviää nopeasti pienistäkin verson kappaleista.

Erityisesti rehevissä ja kalkkipitoisissa järvissä se muodostaa läpipääsemättömiä kasvustoja, jotka tukahduttavat kotoperäisen kasvillisuuden.

Vesiruton torjuntaan suositellaan raivausnuottausta. Niittäminen sen sijaan irrottaa kasvista palasia ja voi siten jopa pahentaa ongelmaa.

”Vesiruttoa on Savo-Karjalan alueella monissa vesistöissä. Pienimuotoista vesiruton poistoa voi tehdä esimerkiksi omassa rannassa poistamalla kasvin kokonaisena ja toistamalla poiston useana vuonna peräkkäin”, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen hankepäällikkö, biologi Tiina Kontio kertoo tiedotteessa.

Tärkeää on estää vesiruton leviäminen alueille, joilla kasvia ei vielä esiinny. Kuten rapurutonkin kanssa, pyydysten, veneiden ja välineiden puhtaus on varmistettava, kun siirrytään vesistöltä toiselle.