Poikkeuksellisen alhainen vedenpinta paljasti jälleen melkoisen näyn Pielisjoen pohjasta

Matala vedenkorkeus Pielisjoella Joensuussa on tuonut esiin suuren määrän vuosikymmenien aikana veden pohjaan päätyneitä uppotukkeja.

Joensuun kaupungininsinööri Tero Toivanen toteaa Pielisjoen vedenpinnan olleen jo pari vuotta poikkeuksellisen alhaalla.

Pohjasta löytyy hänen mukaansa monenlaista puutavaraa, myös uppotukkeja ja roskaa. Puutavaraa on jäänyt Pielisjoen pohjaan aikoinaan Utran sahan sahaustoiminnan ja uiton jäljiltä.

Pielisjoen pohjasta löytyy monenlaista puutavaraa, myös uppotukkeja ja roskaa. Kuva: Jarno Artika

Suuret järvet täyttyvät keväällä valtaosin sulamisvesistä. Vähälumisen talven ja aikaisen kevään jäljiltä sulamisvedet ovat tänä keväänä jääneet normaalia vähemmäksi.

Elinvoimakeskuksen ennusteen mukaan järvien vedenkorkeudet voivat jäädä tänä kesänä todennäköisesti tavanomaista alemmas, ellei loppukeväästä ja alkukesästä sada runsaasti.

Huonoin tilanne on Järvi-Suomessa, jossa Joensuukin sijaitsee. Matala vedenpinta on paljastanut Joensuun keskustassa erittäin ja äärimmäisen uhanalaisille Saimaan lohikaloille rakennetut kutualueet Pielisjoesta.

Yleensä vedenpinta on Toivasen mukaan Pielisjoessa sen verran korkealla, etteivät uponneet puut ole olleet keväälläkään näkyvissä.

”Siitä on ehkä kymmenkunta vuotta, kun on vesi on viimeksi ollut näin alhaalla”, hän muistelee.

Joensuun kaupungininsinööri Tero Toivanen ohjeistaa vesistön käyttäjiä noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta puuaineksen lähettyvillä. Kuva: Jarno Artika

Hänen mukaansa herännyt mielenkiinto on ymmärrettävää veden ollessa pitkään poikkeuksellisen alhaalla ja puutavaran näkyvissä.

Kaupunki on hakenut haasteeseen ratkaisua jo ennen Toivasen omaa työskentelyaikaa kaupungilla. Vuosina 2005–2006 vesi on ollut niin alhaalla, että puuta on kaupungin puolesta yritetty kerätä pois.

”Jokea on yritetty puhdistaa kaivinkoneella ja puuroskaa on ajettu pois kymmeniä kuormia. Äkkiä on kuitenkin todettu, että sitä massaa on niin paljon, että se on turhaa. Ei ole mitään mahdollisuutta saada sitä joen pohjaa kokonaan puhtaaksi.”

Toivanen ohjeistaa vesistön käyttäjiä noudattamaan äärimmäistä varovaisuutta puuaineksen lähettyvillä. Myös alueen pelastuslaitos on tietoinen asiasta.

”Käsitykseni mukaan itse pohjassa ja rannoilla olevat puut eivät ole vaarallisia, mutta virran mukana kulkemaan lähteviä ja siten veneväylälle sattuvia runkoja on syytä kyllä varoa”, Toivanen kertoo.

Hän kehottaa ihmisiä jättämään puutavaran paikalleen. Näkösällä olevaa puuta ei tule kerätä.