Miten maatilojen kannattavuus kehittyy? Näin vastaavat kauppa, Luke ja MTK

Päivittäistavarakaupan yhdistys PTY tuo havaintona esille, että tuottajahinnat ovat viime kuukausina nousseet jo tuotantokustannuksia nopeammin. PTY:n kuvaajat pohjautuvat Tilastokeskuksen keräämiin tuotantopanosten ja kuluttahintojen muutoksiin.

”Markkinat toimivat, vaikka toisin väitetään. Markkina pyrkii aina korjaamaan itseään, korjausliikkeet näkyvät viiveellä”, PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Maatalouden kustannukset ovat nousseet jo pidemmän ajan. Viime kuukausina tapahtunut hintojen nousu ei vielä riitä alkutuotannon kannattavuuden riittävään parantumiseen.

"Hintojen tulee nousta niin pitkään, että koko ketju toimii kannattavasti", sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Ketju alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan joutuu sopeutumaan korkeampiin kustannuksiin. Luodon mukaan elintarvikeketjun yritykset ovat reagoineet poikkeustilanteeseen ja neuvotelleet sopimuksia uusiksi kesken sopimuskauden.

Sopimusten avaamisista kesken kauden on kertonut esimerkiksi Kesko osavuosikatsaustensa yhteydessä. Myös S-ryhmä ja Lidl ovat kuluvana vuonna käyneet ylimääräisiä kierroksia teollisuuden ja tuottajien kanssa.

Maatalouden markkinatulot ovat kasvaneet tuottajahintojen nousun myötä. Nopea inflaatio on heikentänyt sekä markkinatulojen että maataloustukien reaalista arvoa: kuluttajahinnat nousivat marraskuussa 9,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) marraskuussa esittämän ennustepäivityksen mukaan tuottajahintojen nousu ei riitä peittämään kohoavien kustannusten luomaa kannattavuuskriisiä maatiloilla. Vuonna 2022 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo jää 17 500 euroon maatilaa kohti. Vuotta aiemmin keskimääräinen yrittäjätulo maatiloilla oli 23 300 euroa vuodessa.

Parhaiten ennusteen perusteella pärjäävät tänä vuonna avomaapuutarhatilat (113 700 euroa/v.). Lypsykarjatiloilla yrittäjätulo jäisi vain 11 000 euroon.

Energiahintojen nousu puolestaan näkyy erityisen selvästi kasvihuonetuotannossa.

”Erityisesti loppuvuoden aikana tapahtunut energian hintojen nousu on saanut monet yrittäjät harkitsemaan tuotannon keskeyttämistä talvikaudeksi”, Luken tutkija Jukka Tauriainen kirjoittaa.

Tuotot eroavat Tauriaisen mukaan myös kassaperusteisessa tuloksessa verrattuna suoriteperusteiseen.

”Tuotot ja tulot kasvavat, mutta se ratkaisee, mitä jää viivan alle.”

Esimerkiksi tänä syksynä puitua viljaa myydään vielä ensi keväänä, ja silloin myydyt viljat kirjataan (maataloustulolaskennassa) tälle vuodelle. Vastaavasti edellisenä syksynä ostettut lannoitteet vaikuttavat panoskustannuksina kuluvan vuoden kannattavuuteen.

Kassavirrasta pois ovat myös kuluvana syksynä ostetut lannoitteet, ja se näkyy taseessa jo tänä vuonna.

MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg kommentoi tuottaja- ja kuluttajahintojen muutosta kaupan esittämässä ja tilastokeskuksen lukuihin perustuvassa laskelmassa ja kuvaajassa sinänsä oikeiksi, mutta:

”Tarkastelutapa ratkaisee — tarkastellaanko prosentteja vai euroja. Ja tuotantosuunnittain tiloilla on suuria kannattavuuseroja.”

Ruokakaupan kokonaismarkkina on noin 30 miljardia euroa vuodessa. Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ovat kallistuneet vuositasolla 11 prosenttia. Tämä on kasvattanut markkinoita 3,3 miljardilla eurolla.

”Tuottajahinnat ovat nousseet noin 30 prosentilla kahdesta miljardista eurosta. Maatiloille lisätuloa on tullut noin 600 miljoonaa euroa. Kantaluku on eri”, Åberg osoittaa ruokaketjun epätasaista tulojen jakautumista.

Tuotantosuunnittain varsinkin kotieläintilojen kannattavuus on tilastojen perusteella heikentynyt rajusti.

Tuottajahintojen nousun tulee MTK:n näkökulmasta jatkua markkinoilla niin pitkään, että koko ruokaketju toimii kannattavasti. Markkinat toimivat hyvin viljapuolella, jossa tarjonnan vähennyttyä — muun muassa Ukrainan sodan vuoksi — viljan hinta on kallistunut vuoden aikana.

Maidontuottajilla maidon hinta puolestaan ei ole noussut kasvaneiden kustannusten mittakaavassa.

MTK:n Åberg on yhtä mieltä PTY:n kanssa siitä, että elintarvikkeiden viennin taso on heikko ja elintarviketeollisuuden yritysten riippuvuus kotimarkkinoista liian suuri.

”Jakelukanaviin tarvittaisiin vaihtoehtoja ja viennissä pitäisi panostaa korkean lisäarvon tuotteisiin.”