Olisiko Tokmannin vaatteita mahdollista valmistaa Suomessa? Näin asiantuntija arvioi tilannetta
Vaatevalmistuksen isojen tuotantomäärien palaaminen Suomeen edellyttäisi suuria investointeja.Tilaajalle
Ompelu edellyttää usein käsityötä. Kuvituskuva. Kuva: Hanna PerkkiöMT uutisoi keskiviikkona Tokmannin myymistä Pola-tuotteista, jotka suunnitellaan ja mitoitetaan Suomessa, mutta valmistetaan ulkomailla.
MT kysyi Tokmannilta, missä Pola-vaatteet nykyisin tehdään.
”Edellä mainittuja tuotteitamme valmistetaan muun muassa Turkissa, Kiinassa ja Bangladeshissa”, Tokmannin sijoittajasuhde- ja viestintäpäällikkö Maarit Mikkonen vastaa.
”Harmiksemme vaatteitamme ei näkemyksemme mukaan ole mahdollista valmistaa sellaisella tavalla ja sellaisessa mittakaavassa Suomessa, että ne menisivät riittävän hyvin kaupaksi. Hienoa olisi, jos näin olisi”, Mikkonen toteaa.
Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Permikangas kertoo MT:lle, että Suomessa on yksittäisiä pieniä valmistajia, mutta vaikkapa Luhdan tai Tokmannin kanssa puhutaan jo suurista tuotantoeristä.
”Siihen tarvittavaa osaavaa työvoimaa ei ole, eikä tuotantoa voida enää nykyolosuhteissa skaalata Suomessa.”
Ompelussa automaatio on lisääntynyt erityisesti neulospuolella.
”Ompelu on automaattista ja viimeistely tehdään käsin. Tähän on Suomessa investoitu joissakin yrityksissä, esimerkiksi merinovillaan erikoistunut Pyka Oy valmistaa North outdoor -brändiä suomessa. Kankaiden ompelussa Lapuan Kankurit on toinen esimerkki.”
Euroopassa on muutamia automaatioon perustuvia tehtaita tulollaan, mutta ompelu nojautuu paljolti henkilötyöhön.
”Kun ostaa suomalaiselta brändiltä tuotteen riippumatta sen tuotantomaasta, 80 prosenttia tulosta jää Suomen kansantalouteen.”
Toisinpäin tarkasteluna tekstiilin arvokkain osa on tuotteen brändi, design ja niiden hallinta. Se tuottaa suurimman arvopalan arvoketjussa, Permikangas huomauttaa.
”Kun ostaa suomalaiselta brändiltä tuotteen riippumatta sen tuotantomaasta, 80 prosenttia tulosta jää Suomen kansantalouteen. Brändikohtainen hinnoitteluvoima vaihtelee: kun tuote lähtee tehtaalta, onko brändiarvon kerroin viisi tai seitsemän?”
Kun tuotteen kustannukset ovat tehtaalta valmistuttuaan 20 euroa, kymmenen brändikertoimella tuote maksaa kuluttajalle 200 euroa, viiden kertoimella 100 euroa.
Tokmanni hakee hintapistettä oman brändinsä mukaan, eli se on aivan eri ja matalampi kuin vaikkapa Louis Vuitton -luksusbrändillä, Permikangas sanoo.
”Kyse ei ole laadusta, kotimaisten valmistuttajien tuotteet ovat todella vastuullisia, huollettavia ja kierrätettäviä. Globaalissa työnjaossa me olemme erikoistuneet arvokkaaseen brändin rakentamiseen ja designiin, Aasia valmistukseen.”
”Nokiahan teki samaa, itse puhelimia valmistettiin paljolti Taiwanissa ja Kiinassa.”
Ellei tuotanto automatisoidu paljon jatkossa, taannoinen Tiklaksen aika ei palaa.
”Kuluttaja ostaa nyt todella hintavetoisesti, mikä on uhka alalle, koska se rapauttaa kestävän ja vastuullisen bisneksen.”
Tekstiilialaa vakavasti uhkaava krääsämuoti ja Kiinan-tuonti näkyy jäsenyrityksille tehdyssä kyselyssä.
Siinä 60 prosenttia vastanneista sanoo kiinalaispakettien alentaneen liikevaihtoa 60 prosenttia, lähes puolet ilmoittaa niiden vieneen kannattavuutta ja 27 prosenttia kertoo niiden johtaneen irtisanomisiin ja lomautuksiin.
”Kuluttaja ostaa nyt todella hintavetoisesti, mikä on uhka alalle, koska se rapauttaa kestävän ja vastuullisen bisneksen.”
”Tämä kehitys on uhka myös kuluttajalle, koska näiden kiinalaisten verkkoalustojen tietyt tuotteet sisältävät EU:ssa kiellettyjä kemiallisia aineita, jotka aiheuttavat terveysriskejä. Lisäksi niiden käsittely jätteinä täällä kuormittaa jätejärjestelmää ympäristölle vaarallisten aineiden takia.”
Elleivät viranomaiset eivät pysty rajoittamaan tuontia, se rapauttaa Permikankaan mukaan monin tavoin taloutta. Ville Tavio (ps.) tuli ulos ehdotuksella, että viiden euron suuruinen pakettien käsittelymaksu pitäisi ottaa käyttöön.
EU:n ulkopuolelta saapui Suomeen 28,2 miljoonaa lähetystä vuonna 2024. Niistä kertyisi valtion kassaan yli 140 miljoonan euron tuotto.
”Fiksusti toteutettuna käsittelymaksu voisi tuottaa viranomaisille varoja, joita tarvitaan valtavan pakettirallin tuoteturvallisuustarkistusten tekemiseen”, Permikangas ehdottaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa raportissa esitetään, että 150 euron tullittomuusraja poistuu heinäkuussa 2026 ja pienille lähetyksille tulee kolmen euron kiinteä tullimaksu. Lisäksi myöhemmin tänä vuonna on tulossa käyttöön kahden euron käsittelymaksu paketeille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
