Valtio käy nyt hyvinvointialueita läpi ja ottaa haasteellisemmat tiukkaan ohjaukseen
Jos joku hyvinvointialue ei selviä lakisääteisten tehtävien järjestämisestä, se voi joutua arviointimenettelyyn ja liitetyksi toiseen.Tilaajalle
Vuonna 2026 hyvinvointialueiden jäkikäteisrahoitukseen tulee omavastuuosuus. Kuva: Pasi LeinoHyvinvointialueiden heikko taloustilanne on kesän puhutuimpia uutisaiheita. Alueiden ohjauksesta vastaavat ministeriöt käyvät alueita nyt läpi, seulovat haasteellisimmat ja ottavat niitä tiiviimpään ohjaukseen.
”Analyysi on vielä käynnissä, mutta talouden tilanne on hyvin huolestuttava”, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.
”Valtion vastuulla on varmistaa, että palvelut toimivat ja tarvittaessa tehostaa ohjausta, jos alueella näkyy suuria haasteita talouden ja toiminnan välillä. Huomion pitää olla ihmisten saamissa palveluissa ja niiden uudistamisessa.”
”Tarvitaan kasvokkaista palvelua, mutta on myös esimerkiksi hyvin toimivia digiklinikoita, joissa saa nopeasti hoidon tai vaikka reseptin.”
Käytännössä tiiviimpi valtion ohjaus tarkoittaa sitä, että ohjaavat ministeriöt selvittävät alueiden kanssa tarkemmin niiden haasteita ja etsivät ratkaisuja.
Jos näyttää siltä, ettei joku alue selviä lakisääteisten tehtävien järjestämisestä, se voi joutua arviointimenettelyyn ja ääritapauksessa tulla liitetyksi toiseen alueeseen.
Miten yhdistäminen edistää taloutta ja palveluita, Ikonen ei vastaa suoraan.
”Palveluja pitää rohkeasti uudistaa. Tarvitaan kasvokkaista palvelua, mutta on myös esimerkiksi hyvin toimivia digiklinikoita, joissa saa nopeasti hoidon tai vaikka reseptin.”
Osa alueista saa katettua alijäämänsä aikataulussa ja on kyennyt turvaamaan palvelunsa, Ikonen sanoo. Niitä ei tarvitse erityisohjata.
Hallitus ei myöskään tee uutta hallinnonuudistusta.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, mutta niiden taloudet ovat jo nyt pahasti pakkasella. Muutosneuvotteluja käydään ja osassa johto on jättänyt tehtävänsä. Ennuste alijäämästä on noussut tänä vuonna 1,2 miljardista reiluun 1,4 miljardiin euroon. Isompiakin arvioita on esitetty.
”Alijäämä tarkentuu loppuvuonna, ja siihen on varauduttu kehyksessä. Kevään kehysriihessä pitää katsoa kehysvarauksen riittävyyttä uudelleen.”
Alijäämiä korvataan alueille kaksi vuotta jälkikäteen niin sanotun jälkikäteistarkistuksen perusteella, tämän vuoden alijäämä siis vuonna 2026 vuosien 2023 ja 2024 perusteella.
”Vuokratyövoima auttaa tiettyihin tilanteisiin, mutta on yleistynyt enemmän kuin on tarkoituksenmukaista.”
Ikosen mukaan kulujen kasvu johtuu muun muassa laajasta vuokratyövoiman käytöstä.
”Se auttaa tiettyihin tilanteisiin, mutta on yleistynyt enemmän kuin on tarkoituksenmukaista. Sen juurisyy on henkilöstöpula, minkä vuoksi me puramme monituottajuuden esteitä eli tiivistämme julkisen, yksityisen ja järjestösektorin yhteistyötä, kehitämme Kela-korvauksia, parannamme työntekijöiden saatavuutta ja työhyvinvointia, kehitämme pätevyysvaatimuksia ja lisäämme koulutuksen aloituspaikkoja.”
Rahaa säästyisi, jos ihmiset saisivat apua aiemmin. Tähän on Ikosen mukaan nyt paremmat mahdollisuudet, kun perus- ja erikoistason budjetit ovat yhtä.
Vuonna 2026 alusta rahoitusmalliin tulee jälkikäteistarkistuksen omavastuumalli, jolla Ikosen mukaan alueita kannustetaan pysymään talouskurissa.
Kuinka sote-palvelut nyt ylipäätään toimivat?
”Hyvinvointialueiden talous on iso haaste, mutta ne arvioivat kuitenkin pystyvänsä järjestämään sote-palveluja riittävän yhdenvertaisesti. Nyt pitää keskittyä kolmeen asiaan: saada osaajia, ihmiset jonoista hoitoon ja rahat riittämään palveluihin myös tulevaisuudessa.”
MT kertoi heinäkuussa, että alueilla on myös 2,3 miljardin euron saatavat muun muassa hitaan laskuttamisen ja tehottoman perinnän ja pääomien käytön vuoksi. Tämäkin tutkitaan, Ikonen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
