Korona-aika vei matkailu- ja ravintola-alan työntekijät – pahiten rajoituksista kärsivät työmaaruokalat

Korona-ajan rajoitusten ja suositusten kärsijöitä olivat etenkin opiskelija- ja henkilöstöruokalat, selviää Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) Lukelta ja Reinu econilta tilaamasta tutkimuksesta.

Opiskelija- ja henkilöstöruokalat kärsivät töiden ja opiskelun siirtymisestä virtuaaliseksi. Niiden aukioloa kuitenkin rajoitettiin lailla muita alan yrityksiä vähemmän, joten ne eivät olleet oikeutettuja valtasosaan yrityksille tarkoitetuista tuista.

Liikevaihtoon suhteutettuna kaikista eniten korona-aikana kärsivät messujen ja kongressien järjestäjät. Toisena listalla olivat henkilöstö- ja laitosruokalat.

Kolmanneksi eniten kärsivät hotellit ja muut vastaavat majoitusliikkeet.

Suhteessa menetettyihin tuloihin henkilöstö- ja laitosruokalat ja hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet saivat kuitenkin vähiten valtion koronatukia.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden analyysin mukaan tämä johtuu siitä, että tuet kohdistettiin pienille yrityksille.

Koronatukia myös jaettiin ensisijaisesti niille toimialoille, joiden toimintaa oli määräyksillä tai lainsäädännöllä yksiselitteisesti estetty.

Pelkkä suositus esimerkiksi ravintoloissa oleskelun välttämisestä ei riittänyt tukien saamiseen, vaikka alan mukaan kaikilla viranomaisohjeilla oli hyvin samanlainen vaikutus liiketoimintaan.

Käytännössä ravintolatoiminnan rajoitukset merkitsivät alan mukaan tulonsiirtoa ravintola-alalta kaupalle.

Elintarvikkeiden ja juomien myynti kasvoi päivittäistavarakaupassa vuosina 2020–2021 lähes yhtä paljon, kuin se ravintolalalla laski.

Ala pitää kulutuksen ohjaamista rajoituksilla ja suosituksilla ravintoloista kauppoihin epäreiluna, sillä ruokaravintolat kuuluivat THL:n luokituksessa samaan matalan tartuntariskin luokkaan kuin ruokakaupat.

Suomen molemmat suuret päivittäistavarakauppaketjut tekivät koronavuosina huipputuloksia. Molemmilla on myös ravintola- ja matkailualan liiketoimintaa.

Korona-ajan alhosta ollaan sekä matkailu- että ravintola-alalla jo nousemassa. Tammikuu 2023 oli molemmissa volyymimyynniltään tammikuuta 2020 parempi.

Tammikuu 2020 oli rantiloa-alalle hyvä kuukausi. Matkailualalla tammikuu taas on yleisesti hiljainen kuukausi.

Etenkin lounastarjoiluilla menestyneiden työpaikkaruokaloiden ja muden lounasravintoloiden liiketoiminnan ei kuitenkaan uskota palaavan ennalleen. Syynä on ollut koronan vauhdittama siirtyminen etätyöskentelyyn.

Pahin pysyvä vaikutus matkailu- ja ravitsemuslalalle korona-ajasta oli kuitenkin jo ennen kevättä 2020 alkanut työvoimapula.

Suomessa vältyttiin korona-aikana suurilta irtisanomisaalloilta pitkälti lomautusjärjestelmän ansiosta.

MaRan mukaan lomautusjärjestelmä toi alan yrityksille jopa 600 miljoonan euron hyödyn.

Työntekijöille pitkäaikaiset ja vaikeasti ennakoitavissa olleet lomautusjaksot olivat kuitenkin hankalia. Monet lomautetuksi joutuneet työntekijät hakeutuivatkin muille aloille.

MaRan mukaan tämä olisi ollut vältettävissä, jos tukea olisi kohdistettu suoraan työntekijöille.