Mari Vauhkoselle kansalaisopiston liikuntaryhmät Sotkuman kyläkoululla Polvijärvellä ovat tärkeitä harrastuksia. Ryhmäliikunta on lähellä sydäntä ja aikaa säästyy, kun työpäivän jälkeen ei tarvitse lähteä ajelemaan. ”Tiistai on hikitreenipäivä.” Kuva: Jarno ArtikaUusi ongelma kansalaisopistossa: Opettajilta ei meinaa löytyä ajokorttia tai autoa, kun pitäisi lähteä kylille
Kansalaisopisto pitää polvijärveläisen Sotkuman kylän liikkeessä. Kyläkoulujen lakkautukset vievät usein myös kansalaisopiston opetustilat.TilaajalleSotkuman kyläkoulun salissa Polvijärvellä virtaa tiistai-iltana hiki. Treenimix-tunnin jälkeen osa kyläläisistä jää vielä kehonhuoltoon.
Mari Vauhkonen tuli kansalaisopiston liikuntatunnille pyörällä. Ryhmä on kyläläisille enemmän kuin harrastus.
”On yhteisöllistä, kun pääsee vaihtamaan kuulumisia tuttujen kyläläisten kanssa”, sanoo Vauhkonen, joka toimii kyläyhdistyksen puheenjohtajana.
Kyläyhdistys järjestää Sotkumassa muun muassa avantouintia konttisaunalla, frisbeegolfia ja kyläjalista.
Joensuun seudun kansalaisopiston sisäliikuntaryhmät ovat noin 500 asukkaan kylälle tärkeitä.
”Jos nämä jäisivät pois, olisi pakko ajaa autolla kauemmaksi harrastamaan”, Vauhkonen sanoo.
Heidi Anttila vetää treenimixiä Sotkuman koululla Polvijärvellä. Kuva: Jarno ArtikaJoensuun seudun kansalaisopiston rehtori Tero Väänänen kuvaa kansalaisopistoa usein viimeiseksi toimijaksi maaseudulla.
”Monesti posti ja koulu on jo lakkautettu. Kansalaisopisto on viimeinen, joka sammuttaa valot”, hän sanoo.
Joensuun seudun kansalaisopisto toimii Joensuun lisäksi Outokummussa, Polvijärvellä, Kontiolahdella ja Liperissä.
Kursseja järjestetään myös pienissä kylissä. Maaseudulla ryhmä voidaan käynnistää jo kuudella osallistujalla, kun taajamissa minimikoko on kahdeksan.
”Koimme tärkeäksi säilyttää palvelut myös toiminta-alueen reunamilla. Ei ole järkevää, että jokainen joutuu ajamaan omalla autollaan keskustaan harrastamaan”, Väänänen sanoo.
”Koimme tärkeäksi säilyttää palvelut myös toiminta-alueen reunamilla.”
Valtionosuuksien 12,5 miljoonan euron leikkaus hallituskauden alussa näkyi myös Joensuun seudulla.
”Meillä kunnat leikkasivat tuntejaan samassa mittakaavassa”, kertoo Väänänen.
Opisto paikkasi menetyksiä nostamalla kaikkien kurssien maksuja kahdeksalla prosentilla.
”Emme lähteneet leikkaamaan maaseudun kursseja. Kaikki osallistuivat talkoisiin kurssimaksujen korotusten kautta”, Väänänen kertoo.
Kansalaisopisto järjestää Sotkuman koululla erilaisia kursseja. Mari Vauhkonen on laittanut ilmoittautumisista muistutusta kyläyhdistyksen Whatsapp-ryhmään. Kuva: Jarno ArtikaKunnat ovat kuitenkin tiukilla taloudellisesti.
Joensuun seudun kansalaisopiston kunnat tilaavat opetustunnit kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja seuraavan kolmivuotiskauden tilaukset tehdään loppuvuoden aikana.
Väänänen sanoo, että monilla kunnilla liikkumavara alkaa olla vähissä.
Perälautana on, että vähintään 25 prosentille kunnan asukkaista pitää olla yksi tunti opetusta tilauksessa.
”Joillakin kunnilla ollaan jo aika lähellä perälautaa. Leikattavaa ei juuri ole.”
”Kansalaisopisto on kylälle ehdottoman tärkeä”, sanoo Mari Vauhkonen (oik.). Kuva: Jarno ArtikaKansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen arvioi silti, että maaseudulla kansalaisopistoista pyritään pitämään kiinni mahdollisimman pitkään.
”Monessa kunnassa ajatellaan, että jos kansalaisopistokin katoaa kylältä, siellä ei ole enää juuri mitään jäljellä.”
Nuottasen mukaan kansalaisopistojen merkitys ei rajoitu harrastuksiin.
”Pienillä paikkakunnilla saatetaan soitella perään tai käydä katsomassa, jos joku on jäänyt kurssilta pois. Siinä rakennetaan samalla yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.”
”Opettajat nuorentuvat, eikä kaikilla ole ajokorttia.”
Maaseudulla toiminnan järjestäminen on muuttunut vaikeammaksi käytännön syistä.
”Opettajat nuorentuvat, eikä kaikilla ole ajokorttia. Tai jos on kortti, autoa ei välttämättä ole käytettävissä. Se tuo haastetta, kun toiminta-alueemme on yli sata kilometriä laidasta laitaan”, kertoo Väänänen.
Lisäksi kyläkoulujen lakkautukset vievät usein myös kansalaisopiston opetustilat. Viimeisimpänä lakkautettiin Väänäsen mukaan Kiihtelysvaaran koulu tänä syksynä.
Joensuun seudulla tilojen löytämiseksi on tehty yhteistyötä seurakuntien, kyläyhdistysten ja metsästysseurojen kanssa.
”Jos valtionosuusrahoitus laskee merkittävästi, kurssimaksuja täytyy korottaa.”
Jokaisessa Suomen kunnassa on nyt kansalaisopistotoimintaa mutta järjestäminen on monessa kunnassa siirtynyt seudullisille hartioille.
”Jos ensi hallituskaudella pidetään kiinni 8–11 miljardin euron säästöistä, ellei isommastakin potista, olemme varmasti nyt murroskohdassa. Yhteistyön tiivistämistä joudutaan miettimään vakavammin”, sanoo Nuottanen.
Suomen 173 opistosta 23 on yksityisiä, loput kunnallisia.
Kansalaisopistojen rahoituksesta karkeasti kolmasosa tulee valtionosuuksista, kolmasosa kurssimaksuista ja kolmasosa ylläpitäjältä eli esimerkiksi kunnalta tai yhdistykseltä.
”Jos valtionosuusrahoitus laskee merkittävästi, kurssimaksuja täytyy korottaa. Se olisi tappoisku kansalaisopistotoiminnalle.”
Joensuun seudun kansalaisopiston kursseilla Polvijärven Sotkuman kylällä on laaja ikäkirjo ja mukana ovat niin miehet kuin naiset. Jorma Kämäräinen (oik.) ja Matti Tanskanen treenimix-tunnilla. Kuva: Jarno ArtikaSotkumassa toivotaan, että Polvijärven kunta näkee lähiliikunnan merkityksen kylän asumisviihtyvyydelle ja vetovoimalle.
”Kansalaisopisto on kylälle ehdottoman tärkeä”, sanoo Vauhkonen.
”On tosi tärkeää, että maaseudun elinvoima säilyy ja kylällä on sellainen pitovoima, että täältä ei muuteta kaupunkiin.”
Joensuun seudun kansalaisopisto
Opistossa on vuosittain noin 2 100 kurssia ja 25 000 kurssilaista, joista miehiä on 5 000. Opetuspisteitä on 160.
Opetusta on vuosittain noin 41 000 tuntia opetusta, joista 29 000 Joensuussa ja loput Polvijärvellä, Liperissä, Outokummussa ja Kontiolahdella.
Toimintakulut ovat noin neljä miljoonaa euroa. Valtionosuuksista tulee noin 1,6 miljoonaa, kurssimaksuista 1,4 miljoonaa ja kunnilta 0,5 miljoonaa euroa.
Vakituista henkilökuntaa on 19 ja tuntiopettajia 350.
Keramiikka- ja tanssikurssit ovat nyt suosituimpia.
Kansalaisopisto ja kirjasto siirtyivät seudullisen yhteistyön harteille vuonna 2006.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
