Petteri Orpolla nyt näytön paikka EU-vaikuttamisessa: Suomen ei pidä tyytyä jakojäännöspestiin uudessa komissiossa

Brysselin huonoimmin varjeltu salaisuus on vahvistettu. Saksalainen Ursula von der Leyen pyrkii kesäkuun EU-vaalien jälkeen EU-komission puheenjohtajaksi.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että hänet myös valitaan.

Potentiaalisia haastajia ei ole näköpiirissä. Vaikka laitaoikeisto on kesän EU-vaaleissa saamassa eurooppalaisen jytkyn, von der Leyenin oman EPP-ryhmän asema parlamentin suurimpana tuskin horjuu.

Vielä ei toki tiedetä, kelpaako von der Leyen kaikille jäsenmaille. Viisi vuotta sitten valintasoppa kiehui yli. Sama voi toistua.

Valmistautuminen von der Leyenin uuteen viisivuotiskauteen on Brysselissä joka tapauksessa täydessä käynnissä. Jos jäsenmaat haluavat vaikuttaa syksyllä työnsä aloittavan komission ohjelmaan, työtä on tehtävä nyt. Vähintään yhtä tärkeää on olla aktiivinen pelissä, jossa jaetaan komission salkkuja.

Virallisen epistolan mukaan komissaari ei edusta kotimaataan. Todellisuudessa taitavasti kyynärpäitä käyttävä ja merkittävästä salkusta vastaava komissaari on tärkeä jäsenmaan edunvalvoja EU:n päätöksenteossa.

Pääministeri Petteri Orpolla (kok.) on tässä suhteessa nyt näytön paikka.

Suomi pärjäsi vuoden 2019 salkkujaossa kehnosti. Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaarin pesti ei ole järeimmästä päästä. Ei, vaikka tehtävää hoitanut Jutta Urpilainen (sd.) on toista todistellut.

Tulevassa salkkujaossa Suomella ei ole mitään syytä tyytyä vähään. Vähintään sitä, mitä meillä oli Erkki Liikasen (sd.) Olli Rehnin (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) kausilla, on hyvä lähteä tavoittelemaan.

Von der Leyen haluaa uuteen kollegioon puolustuksesta vastaavan komissaariin. Salkusta tulee painava. Euroopan on vahvistettava puolustustaan ja iso vastuu siitä lankeaa EU:lle.

Suomi nostetaan usein malliesimerkiksi siitä, miten kansalliseen puolustukseen pitää kaikkina aikoina panostaa. Jo pelkästään tällä perusteella Orpo esikuntineen voisi lähteä kisaamaan puolustuskomissaarin salkusta.

Viime kesästä lähtien Suomi on yhdessä Ruotsin kanssa tehnyt ankarasti töitä todistaakseen von der Leyenille, että pohjoismaisen metsätalouden ääntä ei ole kuunneltu riittävästi komission ympäristövetoisessa politiikassa. Myös tässä on pelin paikka. Nykyistä suuremmilla metsävaltuuksilla varustettu maatalouskomissaarin salkku olisi voitto Suomelle.

Komissaarin paikka kuuluu pääministeripuolueelle, mutta löytyykö kokoomuksen riveistä varteenotettavia ehdokkaita vastaamaan varteenotettavista salkuista?

Ilmeisesti EU-parlamenttiin uudelleen pyrkivä Henna Virkkunen (kok.) on Orpon ykköskandidaatti von der Leyenin uuteen komissioon. Virkkunen on Brysselissä hyvässä huudossa, mutta onko profiili riittävän korkea korkeimmille paikoille?

Esimerkiksi puolustussalkusta väännettäessä vastassa on Puolan ulkoministeri Radoslaw Sikorskin, Viron pääministeri Kaja Kallaksen ja nykyisen ranskalaisen sisämarkkinakomissaari Thierry Bretonin kaltaisia nimiä.

Jos tavoitteeksi otetaan metsäpainotettu maatalouskomissaarin salkku, peli helpottuu. Virkkunen pärjäisi. Ehkä vielä vahvempi kandidaatti olisi EU:n tilintarkastustuomioistuimeen siirtyvä Petri Sarvamaa (kok.) Tiettävästi hän on jo itse joissain yhteyksissä antanut ymmärtää olevansa leikissä mukana, jos siihen lähdetään.

Toki muitakin tavoittelemisen arvoisia painavia salkkuja löytyy. Oleellista on, että peliin osallistutaan hyvällä kentällisellä ja että maaleja syntyy. Parhaita pelaajia voi tarvittaessa katsella myös muista kuin pääministeripuolueesta − ehkä jopa oppositiosta.