• Euroopan maataloustuottajat panivat EU-komission polvilleen − kurssin reivaamiseen sisältyy riskejä, joita viljelijätkään eivät voi väheksyä

    EU-komission lupaamat hätäiset myönnytykset lykkäävät kipeitä ilmastopäätöksiä eivätkä ratkaise ruoantuotannon tulevia haasteita.
    Tilaajalle
    Ranskan suivaantuneet maataloustuottajat ovat viime viikkoina aiheuttaneet liikennekaaosta eri puolilla maata ja saartaneet muiden muassa pääkaupunkia Pariisia.
    Ranskan suivaantuneet maataloustuottajat ovat viime viikkoina aiheuttaneet liikennekaaosta eri puolilla maata ja saartaneet muiden muassa pääkaupunkia Pariisia. Kuva: JEANNE ACCORSINI/SIPA
    Maatalous|Maatalouspolitiikka
    15.2.202405:00
    Analyysi
    Tapio Nurminen
    München

    Mikä nimi tulee ensimmäisenä mieleen, kun katselee ja kuuntelee mieltään osoittavia maataloustuottajia eri puolilla Eurooppaa.

    Kyllä, Frans Timmermans, EU:n vihreän siirtymän ohjelmasta vastannut komission varapuheenjohtaja, joka vetäytyi viime vuonna Hollannin sisäpolitiikkaan kärsimään kirvelevän vaalitappion.

    Timmermansin tapa taklata ilmastonmuutosta ja luontokatoa härkäpäisesti ympäristöjärjestöjen piirtämin nuotein on yksi Euroopan viljelijäprotestien juurisyistä.

    Koronapandemia ja Ukrainan sota nostivat ruokaketjun hintakilpailussa jo muutenkin häviäjän rooliin sysättyjen maataloustuottajien kustannuksia. Sen päälle on tullut loputon määrä ristiriitaisia säädöksiä, joita perustellaan vihreän siirtymän ohjelmalla.

    Hollannissa typpipäästösäädösten uuvuttamien viljelijöiden päre paloi jo vuonna 2022. Viime kuukausina räyhäkkäitä traktorimarsseja on nähty muiden muassa Puolassa, Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Italiassa.

    Lisää aiheesta
    • Maitotilallinen Ina Zwicker korostaa, että Saksan viljelijämielenosoitusten keskeinen tavoite on painostaa maan hallitusta toteuttamaan muutama vuosi sitten asetetun maatalouden tulvaisuuskomission ehdotukset.

      Maatalouspolitiikka | MT Saksassa: Nuori maitotilallinen paljastaa, ettei dieseltuen leikkaus olekaan viljelijäkapinan perimmäinen syy

      Tilaajalle

    Ne ovat tuottaneet tulosta: EU:n komissio on tehnyt joukon hätäisiä väistöliikkeitä.

    Ukrainan sodan vuoksi jäihin pantu kesannointivelvoite palaa odotettua myöhemmin, Ukrainan halpatuontia rajoitetaan tarvittaessa, eläinkuljetusten rajoittaminen lykkääntyy, samoin torjunta-aineiden käytön puolittaminen eikä maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiselle aseteta uutta tiukkaa tavoitetta.

    Kaikki tämä on, jos ei nyt selkävoitto, niin ainakin erävoitto EU-maiden maataloustuottajille. Maatalouteen kohdistuva sääntelypaine hellittää joiltain osin ainakin hetkeksi.

    Hollannissa typpipäästösäädösten uuvuttamien viljelijöiden päre paloi jo vuonna 2022.

    Kysymys kuuluu, kenen etua tämä Brysselin ja maataloustuottajien ”välirauha” palvelee? Edistivätkö viljelijät protesteilla omaa asiaansa? Kuka voittaa vai häviävätkö kaikki?

    Yksi keskeisin syy siihen, että von der Leyen päätti viime hetkellä perääntyä, on laitaoikeiston ounasteltu voitto kesäkuun EU-vaaleissa. Hyysäämällä maataloustuottajia von der Leyen pyrkii varmistamaan itselleen jatkokauden komission puheenjohtajana ja omalle keskustaoikeistolaiselle EPP-puolueryhmälleen kohtuullisen vaalituloksen.

    Vielä ei ole selvää, riittävätkö komission myönnytykset? Monet niistä jäävät uuden komission toteutettaviksi eikä mikään takaa, että ne todella toteutetaan. Ei edes se, että von der Leyen jatkaa.

    Tuottajien kannattavuutta nakertaviin todellisiin ongelmiin, esimerkiksi vähittäiskaupan hallitsevaan asemaan ruokaketjun hintakilpailussa, ei kukaan ole edelleenkään luvannut puuttua konkreettisilla toimenpiteillä. Ei jäsenmaissa eikä EU-tasolla.

    Pahimmassa tapauksessa pettyneet viljelijät lähtevät uudelleen kaduille vielä ennen kesän vaaleja ja silloin laitaoikeiston vyörytys on pelättyä järeämpi.

    Populistipuolueet pystyvät vaalivoittonsa turvin kuitenkin vain korkeintaan jarruttamaan Brysselin lainsäädäntökoneiston työtä. Varsinaisia korjausliikkeitä tuskin nähdään. Niitä saadaan enemmän aikaan kansallisten hallitusten ja etujärjestöjen ennakkovaikuttamisella. Monet jäsenmaat, Suomi muiden mukavat, ovat jo aloittaneet tämän työn, mutta se on jäämässä kovaäänisten protestien varjoon.

    Maataloustuottajien erävoitto EU-koneistosta saattaa myös rohkaista muita intressiryhmiä kiukuttelemaan itselleen joustoja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Se, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen tätä kautta lykkääntyy, ei ole kenenkään etu. Viljelijät kärsivät konkreettisesti ensimmäisenä, jos tai kun ilmastonmuutos etenee.

    Tässä kohtaa on hyvä palata Frans Timmermansiin. Hänen johdollaan komissio yritti sanella ylhäältä alaspäin huonosti valmisteltuja kieltoja ja rajoituksia, jotta hyvät kunnianhimoiset ilmasto- ja ympäristötavoitteet saavutetaan.

    Syntyi vaikutelma, ettei ilmastonmuutosta taklata maataloustuottajien, metsätalouden harjoittajien ja muiden tavallisten eurooppalaisten kanssa, vaan heitä vastaan.

    Vaikutelma on varmasti osin väärä. Se takaraivossa osa äänestäjistä kuitenkin lähtee kesäkuussa uurnille eikä siitä todennäköisesti seuraa mitään hyvää kenellekään.

    Tapio Nurminen on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja.

    Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.​

    Lisää aiheesta
    • EU:n maatalouspolitiikka on pysynyt pitkään samankaltaisena ilman suuria uudistuksia. Moni maa on hyötynyt nykytilasta. Kuvituskuva.

      Maatalouspolitiikka | Moni maa on hyötynyt EU:n jähmeästä maatalouspolitiikasta eikä uudistuksia ole haluttu tehdä – onko muutosta enää varaa lykätä?

      Tilaajalle
    • Kari Valonen, Jyrki Niemi ja Johan Åberg vastasivat MT:n kysymyksiin seuraavasta cap-uudistuksesta.

      Maatalouspolitiikka | Seuraava maatalouspolitiikan uudistus voi olla suurin vuosikymmeniin – heitetäänkö hehtaarituet romukoppaan?

      Tilaajalle
    • Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahilta odotetaan toimia maatalouden kannattavuuden kohentamiseksi.

      Maatalous | Johtaako joku maatalouspolitiikkaa Suomessa vai aiotaanko maatilat sysätä markkinoiden armoille?

    • Ukrainan EU-jäsenyydellä olisi erittäin mittavat vaikutukset koko EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

      Maatalouspolitiikka | Cap-keskustelua ei saa viivyttää – Valmistautuminen Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen on aloitettava ilman viivytyksiä

    Artikkelin aiheet
    EU-maatalouspolitiikka
    ilmastonmuutos
    viljelijaprotestit
    Frans Timmermans
    Ursula von der Leyen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia