Moni maa on hyötynyt EU:n jähmeästä maatalouspolitiikasta eikä uudistuksia ole haluttu tehdä – onko muutosta enää varaa lykätä?
Uudistuksen valmistelu on Brysselissä täydessä vauhdissa. MTK ottaa siihen paikan päällä aktiivisesti kantaa.Tilaajalle
EU:n maatalouspolitiikka on pysynyt pitkään samankaltaisena ilman suuria uudistuksia. Moni maa on hyötynyt nykytilasta. Kuvituskuva. Kuva: Joonas ImmonenMaatalouspolitiikan muutostarve on ilmeinen. Nykyinen ohjelmakausi suunniteltiin pitkälti aikana ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.
Lisäksi politiikan päälinjat ovat edelleen 2000-luvun alusta. Sen jälkeen suurempia uudistuksia ei ole haluttu tehdä. Onko enää varaa olla tekemättä suurta uudistusta?
Muutos on monille maille vaikeaa ja moni hyötyy nykyisestä mallista. EU-rahat ovat tärkeitä Ranskassa ja myös Saksassa, mikä näkyy nyt viljelijöiden mielenosoituksissa, tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke) toteaa.
Myös 2004 jälkeen liittyneille maille tuet ovat merkittäviä, esimerkiksi isolle maatalousmaa Puolalle.
”Muutos on kuitenkin tehtävä. Ukrainan mahdollisen jäsenyyden myötä ymmärretään, että nykymallilla järjestelmä ei enää toimisi”, Niemi sanoo.
”Ilman Ukrainaa saatettaisiin edelleen jatkaa nykyistä politiikkaa ja vähän kiristää ehdollisuuden ympäristöehtoja.”
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ei laittaisi kerralla liian paljoa uusiksi.
”Tarvitaan myös vakautta. Ruokaturvan kannalta ei ole varaa vallankumoukselliseen uudistukseen. Pitää katsoa mikä toimii, mitä pitää parantaa ja mitä voi karsia.”
Åberg lisää, että jossain vaiheessa on pohdittava onko politiikan rakenne oikea.
”2000-luvun alusta alkaen perusrakenne on yhä sama. Tuskin sitä silloinkaan ajateltiin, että kyseessä olisi viimeinen politiikanmalli.”
”Komissio näkee, että keskustelu maatalouden ympärillä on ollut hyvin polarisoitunutta. Osa vaatii suurta uudistusta, osa pitäisi politiikan ennallaan.” Kari Valonen
Seuraavan cap-uudistuksen valmistelu on Brysselissä täydessä vauhdissa.
Komissio on aloittanut strategisen dialogin eli käy keskustelua sidosryhmien kanssa, kertoo erityisasiantuntija Kari Valonen Suomen pysyvästä edustustosta Brysselistä.
”Komissio näkee, että keskustelu maatalouden ympärillä on ollut hyvin polarisoitunutta. Osa vaatii suurta uudistusta maatalouspolitiikkaan, osa pitäisi politiikan ennallaan”, Valonen taustoittaa.
Keskusteluilla pyritään löytämään yhteisiä tekijöitä ja suuntaa uudistukselle.
Samaan aikaan komissiossa laaditaan virkatyönä pohjaesitystä uudistukselle.
Menee kuitenkin kesään 2025 ennen kuin esitykset seuraavan rahoituskauden budjetista ja cap-uudistuksesta julkaistaan, Valonen arvioi.
Tänä keväänä pidetään europarlamenttivaalit. Uusi komissio ja maatalouskomissaari aloittavat siten loppuvuodesta ja linjauksia alkaa tulla vasta sen jälkeen.
Johan Åberg toivoo, että muut jäsenmaat tulisivat uudistuksen myötä vastuullisuudessa lähemmäs Suomea.
MTK tekee ennakkovaikuttamista Brysselissä tämän vuoden. Järjestön tavoitteena on politiikka, joka mahdollistaa tuotannon jatkumisen koko Suomessa.
Åberg kertoo, että Suomea kuunnellaan. Meidän maataloudellamme on tiukat kriteerit, mutta tuotantomäärät ovat pysyneet vakaina, se kiinnostaa Brysselissä. Tulokehitys ei tosin ole suomalaisviljelijöillä ollut toivotunlainen.
Åberg toivoo, että muut jäsenmaat tulisivat uudistuksen myötä vastuullisuudessa lähemmäs Suomea. Vaatimuksia olisi kiristettävä esimerkiksi maissa, joissa on nitraattiongelmia liian suuresta eläintiheydestä johtuen.
EU:n eri politiikkaosiot voivat usein mennä eri suuntiin, Åberg harmittelee. Yhtä aikaa, kun maataloudessa tavoitellaan kestävyyttä, EU:n kauppapolitiikassa avataan markkinoita sellaisille tuotteille, jotka eivät omia vaatimuksia täyttäisi.
EU:n budjettiin kohdistuu paljon paineita muustakin kuin maataloudesta. Rahasta on tulossa kova vääntö, Åberg toteaa.
Todennäköisesti vuonna 2030 voisi alkaa uudistettu politiikka, joka mahdollistaa myös uudet jäsenmaat.
Suomella ei vielä ole virallisia kantoja uudistukseen, Valonen kertoo. Ne tehdään alkuvuoden aikana.
Pitkän linjan tavoitteet pysynevät ennallaan. Niitä ovat muun muassa järjestelmän vakaus ja riittävä tulotaso viljelijöille, ruoan tuotannon jatkuvuus Suomen olosuhteissa ja maaseutualueiden elinvoimasta huolehtiminen, tuotantoon sidottujen tukien jatkuminen ja nuorten saaminen alalle.
Ehtiikö uudistus valmiiksi vuodeksi 2028?
Todennäköisesti tulee siirtymäkausi nykyisen jatkoksi ja 2030 voisi alkaa uudistettu politiikka, joka mahdollistaa myös uudet jäsenmaat, Niemi arvioi.
- Osaston luetuimmat
