Cap-keskustelua ei saa viivyttää – Valmistautuminen Ukrainan mahdolliseen EU-jäsenyyteen on aloitettava ilman viivytyksiä
Ukrainan mahdollinen tulo EU:n jäseneksi on unionille pitkälti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta maatalouteen sen vaikutukset ovat kaikkein suurimmat. Siksi keskustelu Ukrainan jäsenyyden aikaisesta maatalouspolitiikasta pitää aloittaa viivyttelemättä.
Ukrainan EU-jäsenyydellä olisi erittäin mittavat vaikutukset koko EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Kuva: Terhi Piispa-Helisten, Jarkko SirkiäOn vielä liian aikaista alkaa keskustella siitä, millaista EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (cap) on Ukrainan liityttyä unionin jäseneksi, toteaa EU:n komission maatalousosastolla seuraavan, vuonna 2028 alkavan cap-kauden suunnittelua johtava ranskalainen Catherine Geslain-Lanéelle (MT 19.1.). Hänen mukaansa keskusteluiden aloittamisen aika on vuonna 2025, kun seuraava komissio on aloittanut työnsä.
Ukrainan EU-jäsenyys mullistaisi capin perusteita tavalla, jota ei ole unionin historiassa aiemmin nähty. Euroopan sisämarkkinoille ei ole vuosikymmenten varrella tullut lähimainkaan vastaavia maatalousjättejä kuin Ukraina, vaikka esimerkiksi Puola toi unioniin vuonna 2004 paljon uusia viljelijöitä ja peltoa. Puolan sovittaminen osaksi EU:n maatalouspolitiikkaa teetti paljon työtä, ja nyt maa todennäköisesti tulee olemaan yksi suurimmista jarruista Ukrainan EU-tiellä.
Vaikka Ukrainasta ei varmuudella tule EU-jäsenmaata vielä vuosien 2028–2034 cap-kaudella, seuraavan kauden on jo valmistettava unionia mahdollisesti edessä olevaan mullistukseen. Nykyisen kauden alku viivästyi valmistelun hitauden vuoksi kahdella vuodella, ja silti muutokset politiikan perusteisiin olivat pieniä. On epäuskottavaa laskea sen varaan, että ensi vuonna alkavat keskustelut johtaisivat juuri minkäänlaisiin muutoksiin vuosien 2028–2031 cap-kaudella.
Kuten Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi toteaa, ”maataloudessa muutosten tekeminen on ollut hankalaa. Niitä tehdään vasta, kun on pakko.” (MT 16.12.2023.)
Aiempien laajentumisneuvotteluiden aikana unionin vahvat maatalousmaat, Geslain-Lanéelle’n kotimaa Ranska etunenässä, eivät ole juurikaan joutuneet omista cap-tuistaan tinkimään. Suomi sai neuvoteltua 1990-luvulla itselleen oikeuden rahoittaa ison osan viljelijätuista kansallisista varoista, ja Suomen jälkeen unioniin liittyneiden maiden kohdalla tukien epäsuhta on vain kasvanut.
Ukrainan EU-jäsenyys on EU:lle ennen muuta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Käytännössä sen vaikutukset ovat kuitenkin suurimmat unionin maataloudelle. Keskusteluita tulevaisuudesta ei saa lykätä.
- Osaston luetuimmat
