Veisikö Ukrainan jäsenyys EU:n maatalousrahat? Ehkä ei sittenkään, EU-pomo arvioi
Maatalous EU:ssa on kestänyt Ukrainan sodan ja koronapandemian, mutta silti sen kriisinsietokykyä pitää vahvistaa.Tilaajalle
Cathrine Geslain-Lanéelle vieraili maatilalla Porvoossa viime viikolla. Kuva: Jarno MelaUkrainan jäsenyys EU:ssa mullistaa koko unionin maatalouspolitiikan. EU:n rahat eivät riitä, vaan maataloustuet pitäisi maksaa jäsenmaiden omasta pussista.
Näin arvioitiin tulevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan capin tulevaisuutta Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen alkamisen varmistuttua.
Tulevaisuuden capin suunnittelua johtava ranskalainen Catherine Geslain-Lanéelle toppuuttelee johtopäätöksiä.
Hän ei vahvista ajatusta, että maatalouden rahoitus siirtyisi laajamittaisesti kansallisista varoista maksettavaksi.
”En näe, että se on tärkeä kysymys. Uudesta capista tulee vahva ja se perustuu vahvalle rahoitukselle. Meillä on yhteinen maatalouspolitiikka ja siinä on yhteiset työkalut ja yhteinen budjetti. Meidän pitää miettiä, miten saamme siitä vielä enemmän yhdistävää.”
Suomessa capissa kiinnostaa, miten pohjoisen sijainnin aiheuttamiin haasteisiin suhtaudutaan.
Geslain-Lanéellen mukaan maatalouden monimuotoisuudesta halutaan pitää kiinni.
”Capin avulla voimme varmistaa maatalouden monimuotoisuuden ja maatalouden säilymisen koko EU:n alueella”, Geslain-Lanéelle muotoilee.
Ukrainan EU-jäsenyydestä päätettiin aloittaa neuvottelut joulukuussa.
”On vielä liian aikaista alkaa keskustella maatalouspolitiikasta Ukrainan ollessa jäsen. Keskustelut alkavat syksyllä 2025 seuraavan komission aikana. Emme tiedä, millainen parlamentti tai komissio on vaalien jälkeen. Siksi on paljon epävarmuutta vielä.”
EU-vaalit pidetään kesäkuussa ja sen jälkeen johdossa on uusi komissio.
Geslain-Lanéelle kuitenkin pysyy virassa yli vaalikausien. Hän johtaa capin valmistelua komission maatalousosastolla. Lähiviikkojen ja kuukausien aikana aloitetaan kansallisten ohjelmien arviointi.
Seuraava cap-kausi on vuosina 2027‒2031.
Varmaa on, että myös tulevassa capissa huomio keskittyy luonnon monimuotoisuuden pelastamiseen ja taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.
Geslain-Lanéelle vakuuttaa, että viljelijöiden tulopohjan vahvistaminen on yksi politiikan perusajatus.
”Olen kuullut, että täällä capia ei pidetä kovin yksinkertaisena. Aina on tavoitteena, että viljelijöitä ei kuormiteta liikaa.”
Geslain-Lanéelle vieraili viime viikolla Suomessa tapaamassa nuoria viljelijöitä Porvoossa.
”Olen kuullut, että täällä capia ei pidetä kovin yksinkertaisena. Aina on tavoitteena, että viljelijöitä ei kuormiteta liikaa. Se ei aina ole helppoa”, hän myöntää.
Geslain-Lanéelle antaa tunnustusta viljelijöiden työlle. Samalla hän muistuttaa, että EU:n ruokajärjestelmä ja ruokaturva on kestänyt viime aikaiset kriisit: Ukrainan sodan ja koronapandemian.
Sitä kriisinsietokykyä tulevassa capissa pitää vielä vahvistaa.
Viljelijöiden kannattaa myös miettiä, mitä he haluavat capilta. Kuulemiset alkavat pian.
”2024‒2025 heillä on mahdollisuus kertoa, millainen tulevaisuuden cap pitäisi olla ja sitä tilaisuutta ei kannata menettää.”
- Osaston luetuimmat
