EU:n vaikea valinta: kilpailukykyä pitäisi parantaa, mutta yksi keskeinen keino on myrkkypilleri jäsenmaille − myös Suomelle
Euroopan maat joutuvat pohtimaan entistä tarkemmin, mihin suuntaan kumarretaan, mihin ei ja millä perusteilla.TilaajalleMünchen
EU-komission puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen pyrkii todennäköisesti myös uuden syksyllä työnsä aloittavan komission johtoon. Hän on vaatinut EU:lle lisää omia varoja jäsenmaiden vastustuksesta piittaamatta. Kuva: Christophe LicoppeEuroopan taloudelle mahdollinen vallanvaihto Yhdysvalloissa ei välttämättä ole kohtuuttoman kova isku.
Selkeimmän myllerryksen Joe Bidenin väistyminen ja Donald Trumpin paluu aiheuttanee kauppapolitiikassa. Kauppasota Kiinan kanssa jatkuu.
”Uusia tuontitulleja tulee ja se on tietysti huono uutinen Euroopan taloudelle”, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju erittelee.
”Se edellyttää sopeutumista, mutta uskon, että sen kanssa opitaan elämään”, Suomen Pankin rahapolitiikan ja euroalueen talouden toimiston toimistopäällikkö Markku Lehmus sanoo.
Toinen merkittävä kysymys on, lähteekö Trump taas jarruttamaan vihreää siirtymää purkamalla sääntelyä ja vesittämällä päästötavoitteita.
”Se voi olla lyhytaikainen etu USA:lle, mutta aiheuttaa lopulta ongelmia kaikille”, Lehmus arvioi. Käytännössä eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky heikkenee, jos sääntelyn purkaminen alentaa kustannuksia Yhdysvalloissa.
Asiantuntijat korostavat, että nyt jos koskaan EU:n on pyrittävä solmimaan kauppasopimuksia entistä enemmän ja selkeämmin oma etu edellä.
Toisena tärkeänä painopisteenä pidetään sisämarkkinoiden kehittämistä. 27 maan toimiva sisämarkkina vahvistaa EU:n kilpailukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.
”Sisämarkkina hyödyttää eniten kaikkia jäsenmaita ja aivan erityisesti Suomea”, Markku Lehmus tähdentää.
Nyt jos koskaan EU:n on pyrittävä solmimaan kauppasopimuksia entistä enemmän ja selkeämmin oma etu edellä.
Unionin viime vuosien näytöt kauppasopimusten solmimisessa ovat olleet vaatimattomia kolmesta syystä. EU haluaa kauppasopimuksiin tiukkoja ympäristökriteereitä. Työntekijöiden oikeuksiin liittyvissä asioissa ei jousteta ja omaa maataloutta suojataan liian jääräpäisesti.
Esimerkiksi Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa ei olla päästy maaliin, koska Ranska suojelee omia naudanlihan ja viinin tuottajia.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela pitää silti tärkeänä, että EU pitää kauppaneuvotteluissa kiinni omista vahvuuksistaan ja arvoistaan.
”Määrän sijasta kannattaa keskittyä myös laatuun. Meidän korkeat ympäristöstandardimme voivat olla myös kilpailuetu pidemmällä aikavälillä”, Jokela perustelee.
Suomen kannalta EU:n kilpailukyvyn ja strategisen autonomian vahvistaminen menee huonoon suuntaan, jos oman teollisuuden entistä avokätisempi tukeminen sallitaan: suuret voittavat ja pienet häviävät.
Suomelle olisi parempi, että avainaloja tuettaisiin EU:n yhteisellä rahalla. Suomessa yhteisvelkaan perustuvia rahastoja pidetään kuitenkin myrkkypillereinä, joihin ei haluata kajota.
”Jos yhteistä velkaa halutaan ottaa, sillä pitäisi edistää esimerkiksi rajat ylittävien sähkön siirtoverkkojen rakentamista”, Kangasharju ehdottaa.
Markku Lehmus lisäisi yhteisillä resursseilla kehitettävien asioiden listalle ainakin puolustusteollisuuden, digitalouden ja maahanmuuton koordinoinnin.
Jokelalle yhteisten resurssien lisääminen ja päätöksenteon tehostaminen ovat EU:n tulevaisuuden avainkysymyksiä.
”EU toteuttaa vihreää siirtymää lähinnä sääntelemällä. Yhdysvallat laittaa peliin verohelpotuksia, tukipaketteja ja vähän protektionismia. EU ei pysty vastaamaan, koska ei ole näitä omia varoja”, Jokela vertaa.
”Pandemian aikana ja nyt Ukrainan sodassa EU:n päättäväisyys on noussut uudelle tasolle. Nyt pitäisi katsoa, miten jatko turvataan.”
Niin Suomessa kuin muuallakin EU:lta vaaditaan paljon ja sen vahvistamista kannatetaan. Samaan aikaan kuitenkin vastustetaan EU:n toimivallan lisäämistä ja omien varojen vahvistamista.
- Osaston luetuimmat
