Viljelijäkapina on nousemassa yhdeksi EU:n Ukraina-huippukokouksen avainasiaksi

EU-johtajien ylimääräinen, huomenna torstaina alkava huippukokous kutsuttiin koolle, jotta Ukraina saa luvatun 50 miljardin apupaketin Unkarin jarruttelusta huolimatta.

Brysselin kokouslähteiden mukaan Eurooppa-neuvoston valmistelukoneisto on piirtänyt nuotit kaikkien vaihtoehtojen varalle. Päätös Ukrainan tukemisesta tehdään joko Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kanssa tai ilman häntä.

Ensin mainittu olisi parempi vaihtoehto, mutta ei välttämättä todennäköisempi. Orban yrittää kiristää EU:lta kaikki oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytetyt tukimiljardit. Siihen kaikki 26 muuta EU-johtajaa tuskin suostuvat.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz on lisäksi vaatinut perusteellista keskustelua Ukrainalle lähetettävästä sotilasavusta. Scholzin mielestä taakanjako ei nyt ole oikeudenmukainen, kun sitä mitataan miljardeissa.

Ukrainan sotakonetta tähän mennessä 17 miljardilla pönkittänyt Saksa tivaa erityisesti Ranskalta isompaa panosta. EU:n toiseksi suurimman kansantalouden vajaan miljardin sotilasapu on kiistatta ollut maan kokoon nähden vaatimatonta.

Pariisista on kuitenkin muistutettu, että toisin kuin Saksa Ranska on toimittanut Ukrainaan juuri sitä sotateknologiaa, jota Venäjän hyökkäystä torjuva maa kipeimmin tarvitsee.

EU:n kahden mahtimaan kiistely aseavun laadusta ja määrästä vaikeuttaa osaltaan huippukokouksen päätöksentekoa. Kokouksen agendalle on lisäksi nousemassa asia, joka juuri nyt aiheuttaa paljon päänsärkyä niin Pariisissa, Berliinissä kuin muissakin EU-pääkaupungeissa.

Se on maatalous, ja sillä on myös suora kytkentä Ukrainan sotaan.

Viljelijät ovat viime kuukausina nousseet barrikadeille useissa jäsenmaissa. Kiivaimmat mielenosoitukset on nähty viime päivinä Ranskassa, missä äkämystyneet maataloustuottajat ovat traktorisaarrollaan lamauttaneet Pariisin liikenteen.

Protestien syyt vaihtelevat maittain, mutta yksi kuitenkin yhdistää kapinoivia viljelijöitä: tyytymättömyys EU:n viimeaikaisiin päätöksiin ja aloitteisiin.

EU-komission räätälöimien ilmasto- ja ympäristölakien lisäksi Ukrainan maataloustuotteiden halpatuonti EU-alueelle sekä kauppasopimus Etelä-Amerikan Mercosur-maiden kanssa ovat kiilaamassa viljelijöiden protestilistan kärkeen.

Äänekkäimmin ja suoraviivaisimmin omien maataloustuottajien etua puolustaa Ranska – taas kerran. Ja nyt ukrainalaisen viljan sekä siipikarjalihan halpatuonti kismittää myös ranskalaisia viljelijöitä

Brysselin diplomaattilähteiden mukaan presidentti Emmanuel Macron aikoo alkavan huippukokouksen yhteydessä esittää komissiolle vaatimuksia maataloustuotantoa kuristavien ympäristö- ja ilmastolakien väljentämisestä ja Ukrainan halpatuonnin vähentämisestä.

Macronin maatalousasiat eivät ole huippukokouksen virallisella agendalla. Kytkentä Ukrainan sotaan johtaa MT:n tavoittamien saksalaisten diplomaattilähteiden mukaan kuitenkin helposti siihen, että asiasta keskustellaan ainakin epävirallisesti.

Nämä ”käytäväneuvottelut”, kuten eräs MT:n lähde maatalousvääntöä nimitti, saattaa varastaa päähuomion polttavammilta Ukraina-kysymyksiltä.

Myös Saksassa viljelijät kipuilevat Ukrainan halpatuonnin kanssa. Kyse ei siis enää ole pelkästään Ukrainan naapurimaiden ongelmasta vaan koko sisämarkkinoita koskevasta häiriöstä.

Kaikki viittaa nyt siihen, että Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei ole ainoa, joka varastaa shown Brysselin huippukokouksessa. Valokeila kohdistuu vääjäämättä myös Ranskan Emmanuel Macroniin.

Macronille on maatalouspelissä yksi valttikortti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on tavalla tai toisella taivuttava Ranskan presidentin vaatimuksiin, jos hän haluaa varmistaa valintansa kesän EU-vaalien jälkeen muodostettavan uuden komission puheenjohtajaksi.

Ukrainalle EU:n maatalouskiistely on myrkkyä. Euroopan maiden sotilaallinen ja taloudellinen tuki on Venäjää vastaan sotivalle maalle elintärkeää, koska panostus presidentinvaaleihin valmistautuvasta USA:sta hiipuu.

Yhdysvaltain tukihanat saattavat sulkeutua kokonaan, jos Donald Trump palaa Valkoisen talon isännäksi alkuvuodesta 2025. Brysselissä komission ja jäsenmaiden virkamiehet muistuttavat, että juuri tämän vaihtoehdon varaan Venäjän presidentti Vladimir Putin laskee. Siksi EU-maiden pitäisi pystyä pitämään rivit yhtenäisinä maatalousongelmista huolimatta.