SAK:n Eloranta: Palkankorotuksiin on varaa ‒ ”Emme ole sössineet viennin kilpailukykyä ja kustannuskilpailukykyä”
Teollisuusliitto avaa työehtosopimuskierroksen neuvotteluilla teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa syyskuussa. Tyhjenivätkö liittojen lakkokassat keväällä?Tilaajalle
”Eihän ay-liikkeen tarkoitus ole lakkoilla. Ay-liikkeen tarkoitus on neuvotella ja tehdä työsopimuksia ja neuvotella ja pyrkiä vaikuttamaan lainsäädäntöön”, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Kuva: Sanne KatainenPalkankorotuksiin on pian alkavalla työehtosopimuskierroksella varaa, sanoo Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
”Meillä on tehty tähän asti hyvin, hyvin maltillista palkkapolitiikkaa, myös koronan jälkeen ja korkean inflaation aikana.”
Keskeisissä kilpailijamaissa sen sijaan on nähty ravakampiakin palkankorotusprosentteja. ”Näin ollen palkankorotusvaraa on.”
”Mitään äärimaltillisia ratkaisuja ei varmasti tällä hetkellä tarvita.”
Elorannan mukaan Suomen viennin kilpailukyky on kunnossa suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin tai kauppakumppanimaihin.
”Yleinen suhdannetilanne on ehkä vähän pehmeä, mutta se ei johdu siitä, että olisimme sössineet viennin kilpailukyvyn ja kustannuskilpailukyvyn.”
Liittojen palkankorotusesityksiä keskusjärjestön puheenjohtaja ei kommentoi.
Elorannan mukaan palkankorotuksia tarvitaan, sillä jatkuva palkkamaltti ja ostovoiman heikentyminen näivettää kotimarkkinaa erityisen paljon ja näkyy työllisyydessä.
Suomen työttömyysaste on nyt EU:n kolmanneksi korkein.
Ostovoimaa syövät Elorannan mukaan jatkossa esimerkiksi tulossa oleva arvonlisäveron korotus, sosiaaliturvan leikkaukset ja sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointi valtion budjettiin.
”Hallituksen toimet ovat tällä hetkellä omiaan hyydyttämään kasvua ja vaikeuttamaan ja syventämään talouden alakuloa”, sanoo Eloranta.
Hän muistuttaa, että talous on myös psykologiaa.
”Hallitus lanseeraa koko ajan erittäin synkkää kriisipuhetta. Huonosti menee ja vielä huonommalta näyttää, tilanne on karmea. Se tietysti johtaa siihen, että ihmiset ovat todella varovaisia.”
”Hallitus lanseeraa koko ajan erittäin synkkää kriisipuhetta.” Jarkko Eloranta
Teollisuusliitto avaa työehtosopimuskierroksen neuvotteluilla teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden kanssa syyskuussa.
”Jos kaikki menee sujuvasti, neuvottelutuloksia syntyy jo syksyllä. Viime kierroksethan ovat teknologiateollisuudessa menneet kyllä pitkiksi. Myöskään muut toimialat eivät starttaa omia neuvotteluitaan ennen kuin teknologiateollisuuden pelikenttä on selvä.”
Teknologiateollisuuden sopimus päättyy marraskuun lopussa. Uusi sopimus saa erityisen painoarvon, sillä hallitus sorvaa kovaa kritiikkiä saanutta esitystä vientivetoisesta palkkamallista, jossa yleinen palkankorotusten taso on sidottu vientialojen sopimiin korotuksiin.
Vuodenvaihteessa päättyy iso nippu mekaanisen metsäteollisuuden yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Auto- ja kuljetusalan sopimus päättyy tammikuun lopussa, samoin elintarviketeollisuuden ja kaupan. Huhtikuun lopussa päättyvät kunta- ja hyvinvointialueiden sopimukset.
Uuden lakkolain myötä poliittisten lakkojen kesto on rajoitettu yhteen vuorokauteen.
Eloranta toivoo, että syksyllä työtaisteluja ei tule, vaan tie eteenpäin löytyy neuvottelemalla.
Viime talvena ja keväänä poliittiset lakot pysäyttivät muun muassa tehtaita ja Suomen viennistä suuren osan. Lakoilla vastustettiin hallituksen työmarkkinamuutoksia.
Uuden lakkolain myötä poliittisten lakkojen kesto on rajoitettu yhteen vuorokauteen.
Oliko lakoista hyötyä syksyä ajatellen? ”Välitöntä vaikutusta, että hallitus olisi omat hankkeensa perunut, ei tietenkään ollut”, sanoo Eloranta.
”Työnantajat varmaan ymmärsivät viestin, että palkansaajilla on kyllä kykyä ja tarvittaessa myös tahtoa työtaisteluin puolustaa omia etujaan ja oikeuksiaan.”
Palkansaajat puolestaan ymmärtävät nyt Elorannan mukaan kohtalaisen hyvin, kuinka ankarasti hallitus heitä kohtelee.
Tyhjenivätkö liittojen lakkokassat keväällä?
”En usko, että tämä homma rahasta kiinni jää. En tiedä, mitä se on yksittäisille liitoille maksanut, mutta en usko, että lakkokassat ovat tyhjentyneet. Kevään ja talven poliittiset lakot olivat kuitenkin sekä ajallisesti että henkilömäärällisesti kohtalaisen rajattuja. Olemme valmistautuneet sekä tavoitteiden että neuvottelutahdon osalta, mutta myös taloudellisilla resursseilla.”
Eduskunta on hyväksynyt ison osan hallituksen työmarkkinamuutoksista.
Jäljellä ovat vientivetoinen palkkamalli ja paikallisen sopimisen lisääminen.
Hallitus kaavailee paikallisen sopimisen laajentamista myös työnantajakohtaisiin työehtosopimuksiin ja työantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin.
Lopullista lakiesitystä viilataan vielä. ”Meilläkään ei ole siitä tietoa. Tämä kuvaa nykytilannetta: Tehdään kolmikantavalmistelua, mutta viime kädessä lakihankkeet lähtevät virkamiesten pöydiltä poliittisessa ohjauksessa eteenpäin. Edes kolmikantaosapuolet eivät tiedä, mitä sieltä on tulossa.”
”Kyllähän tässä selkeästi luodaan tilanne, jossa järjestäytymättömyys on houkuttelevampi vaihtoehto.” Jarkko Eloranta
SAK:sta riski yleissitovuuden katoamisesta joillain aloilla on todellinen.
”Kyllähän tässä selkeästi luodaan tilanne, jossa järjestäytymättömyys on houkuttelevampi vaihtoehto.”
”Hallitus on sanonut, että tämä ei ole heidän tarkoituksensa, mutta ei heillä ole kyllä myöskään mitään halua pyrkiä tilannetta korjaamaan.”
Osassa työehtosopimuksista esimerkiksi yrityksen koko palkkausjärjestelmä sovitaan paikallisesti. Miten ne onnistuu työntekijöiden neuvottelijalta ilman liiton tukea ja luottamusmiehiä? Jos sopijaosapuolet eivät ole tasaveroisia, riski siihen, että kaikki ei ole mene sääntöjen mukaan, on Elorannasta ilmeinen.
Hallituksen tekemiä työmarkkinamuutoksia käsitellään syksyn ja talven työehtosopimuspöydissä.
Esimerkiksi työttömyysturvan ja aikuiskoulutustuen heikennykset voivat nousta esiin.
”Kyllä ne varmaan keskusteluihin tulevat mutta ovatko ne keskeisiä asioita, kun ratkaisuja tehdään – en lähde sitä arvioimaan.”
”Lainsäädäntömuutokset tuovat ylimääräistä kuormaa työehtosopimuspöytiin ratkottavaksi. Se luo omaa jännitettään neuvotteluihin.”
Avaimet liennytykseen ovat Elorannasta erityisesti työnantajapuolella ja EK:ssa.
Hallituksen ja palkansaajien kova vastakkainasettelu johtuu Elorannan mukaan työnantajapuolen vetäytymisestä neuvottelupöydästä. Työnantajapuoli ei halua neuvotella työmarkkinoiden sääntelystä vaan on jättänyt sen poliitikoille.
”Työmarkkina-asiat, niin sääntely kuin palkkapolitiikkakin, tulevat entistä enemmän päivän politiikan armoille. En usko, että se on kovin toivottavaa pitkän aikavälin ja vakaan kehityksen näkökulmasta.”
Avaimet liennytykseen ovat Elorannasta erityisesti työnantajapuolella ja EK:ssa.
”Jos siellä todettaisiin, että pyritään hakemaan ratkaisuja, uskon, että niin nykyinen kuin tulevatkin hallitukset olisivat tyytyväisiä tilanteeseen.
- Osaston luetuimmat
