”Puoluetaustaisilla ehdokkailla on vahva etulyöntiasema” – kansanliikkeen ehdokkuus vaatii työtä ja verkostoja, sanoo Niinistön kampanjan vetäjä
Vuonna 2018 jatkokaudelle valittu Sauli Niinistö on toistaiseksi ainoa kansanliikkeen ehdokkaana presidentiksi päässyt.
Sauli Ninistö kampanjoi vuoden 2018 presidentinvaaleissa kansanliikkeen ehdokkaana. Kuva: Jaana KankaanpääValitsijayhdistyksen kautta presidentiksi on Suomessa valittu toistaiseksi vain yksi henkilö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö vuonna 2018. Tulevissa presidentivaaleissa valitsijayhdistystä on päätynyt käyttämään moni ehdokas.
”Tässä puhutaan nyt vähän eri asiasta. Meillä oli ehdolla istuva presidentti. Sanotaan niin, että tehtävä oli kyllä kohtuullisen helppo”, kertoo Niinistön kampanjaa vetänyt Heikki A. Ollila.
”Kun johonkin meni ja pisti nimikyltin näkyville, niin siinä oli jono pian.”
Niinistön kansansuosio oli jo vuonna 2018 poikkeukselllisen korkea. Tämä näkyi sekä kerättyjen kampanjakorttien että rahoituksen määrässä.
Niinistön alkuperäinen vaalibudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroja. Tästä käyttämättä jäi lähes 300 000 euroa, kun vaalit ratkesivat jo ensimmäisellä kierroksella.
Suuret budjetit olivat myös keskustan Matti Vanhasella ja SDP:n Tuula Haataisella, molemmat käyttivät kampanjatyöhön noin 600 000 euroa.
Toiseksi eniten ääniä vaaleissa saaneen Pekka Haaviston (vihr.) kampanjaan kului hieman yli 300 000 euroa.
Kannattajakortteja Niinistön kampanjassa kerrottiin julkisuuteen kerätyn 156 000 kappaletta. Ollilan mukaan todellinen luku oli lopulta tätäkin suurempi.
Ennen Niinistöä valitsijayhdistysten ehdokkaat eivät ole päässeet vaaleissa kärkikahinoihin. Vuonna 1994 keskustataustainen Keijo Korhonen sai vaalien ensimmäisellä kierroksella noin 187 000 ääntä.
Vuonna 2018 nytkin ehdolla oleva Paavo Väyrynen sai runsaat 185 000 ääntä.
Nyt politiikan ulkopuolisuudella kampanjoivan Mika Aaltolan lisäksi kampanjayhdistyksen ehdokkaaksi ovat lähteneet ilmeisesti Niinistön innoittamina myös vihreiden Haavisto ja keskustan Olli Rehn.
”Puoluetaustaisilla ehdokkailla on joka tapauksessa vahva etulyöntiasema, sillä verkostoja ja osaamista löytyy niin rahoituksen keräämiseen kuin itse kampanjointiinkin”, Ollila arvioi.
Myös kampanjoinnissa tarvittavaa materiaalia löytyy puolueilta jo ennestään. Piireillä on jäsenverkoston lisäksi paljon kampanjatelttoja, kahvitermoksia ja muuta toreilla tarvittavaa.
Kokoomuksen piireistä löyty apua myös Niinistön kampanjaan kuusi vuotta sitten, Ollila myöntää.
”Ei heitä minkään puoluejohdon tai organisaation toimesta käsketty mukaan, aktiivit itse tulivat mukaan.”
Myös telttoja ja termoksia lainattiin paikallisyhdistyksiltä.
”Kyllä niitä paikallisesti varmasti käytettiin aika paljon, kun tiedettiin että niitä on olemassa.”
- Osaston luetuimmat
