Kuva: Jarkko Sirkiä
Suomi voisi harkita sukellusvenettä ja maamiinoja ja tukea turkistarhauksesta luopumista, sanoo presidentiksi pyrkivä Mika Aaltola
Mika Aaltola pitää lännen tukea parhaana pelotteena Kremlille ja kotikutoisuutta kampanjavalttinaan. ”Ihmiset kaipaavat uudenlaisia johtajia.”
”Venäjä-suhteemme ja ymmärryksemme taso eivät ehkä olleet niin syviä kuin kuvittelimme. Toisin kuin amerikkalaiset, me emme tohtineet ajatella, että Venäjä rakentelisi etupiirejä sodalla”, Mika Aaltola sanoo. Laumanjohtaja Santra kuuntelee. Kuva: Jarkko SirkiäVuonna 2024 valitaan presidentti kolmeen merkittävään maahan: Yhdysvaltoihin, Venäjälle ja Suomeen. Vain Suomessa valta vaihtuu varmasti, ja ehdokkaitakin on monta.
Omaa ehdokkuuttaan vatvoi jopa kiusallisen pitkään puoluepoliittisesti sitoutumaton Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Nyt hän kampanjoi kuitenkin täysillä eikä usko epäröinnin syöneen uskottavuuttaan presidenttinä.
”Eri puolilla Suomea on kaksituhatta vapaaehtoista ja kannattajiakorttien keruuvauhti on kova”, Aaltola iloitsee paljastamatta kuitenkaan korttien määrää. Vaaditut 20 000 eivät ole vielä kasassa eli ehdokkuus on auki.
Aaltola pitää 12 prosentin kannatustaan hyvänä puolueiden ulkopuolelta ponnistavalle ehdokkaalle.
”Ihmisiä kiinnostaa kotikutoisuus, aitous ja kansalaisaktiivisuus. Rahoituksemmekin koostuu lesken rovoista eikä isoista lahjoitussummista.”
Kampanjan iskulauseena on Suomen turvattu tulevaisuus, sillä Aaltolan vahvinta aluetta on ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
”Kiinnostus minua kohtaan nousi silloin, kun olin tärkeinä hetkinä läsnä, ja ihmiset luottivat sanoihini. Minut on siis jo testattu yhdessä kriisissä”, Aaltola sanoo.
”Kun aika vaihtuu, ihmiset kaipaavat uudenlaisia johtajia ja muistavat vanhoja asioita, kuten sähköverkon myymisen ja miljardien eurojen käyttämisen Venäjän kaasuputkiin ja ydinvoimalaan. Moni oli siinä mukana, minä en.”
Sinisilmäisyys Venäjää kohtaan ilmeni myös muina ”rauhanprojekteina” kuten Pietarin junayhteytenä ja jalkaväkimiinoista luopumisena.
Nyt Suomen pitää saada läntisin mahdollinen asema, Aaltola sanoo. Se edellyttää hyviä suhteita Yhdysvaltoihin, Ruotsin Nato-jäsenyyttä ja Suomenlahden avointa huoltovarmuuskäytävää.
Turvallisuutemme ei ole uhattuna Ukrainan-sodan kestäessä, mutta paras pelote Kremlille on jatkossa lännen ja Yhdysvaltain tuki.
Aaltolaa huolettavat Lappi ja arktinen alue, sillä Venäjä on siellä vahva toimija ja Natolla on sinne pitkä matka.
”Esimerkiksi Huippuvuoria olisi tavattoman vaikea palauttaa, jos Venäjä tekisi siellä operaation.”
Myös Itämeren asema on Naton myötä muuttunut, ja Ahvenanmaan porttia tulee varjella, mutta aseita Aaltola ei sinne veisi.
Suomen puolustusmenot hän nostaisi kolmeen prosenttiin ja olisi valmis ”purkamaan tabuja” eli harkitsemaan tarvittaessa Suomelle sukellusvenettä ja Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumista.
Tärkeitä ovat myös Jäämeren junarata, pohjoisen lentokentät ja ehkä siltayhteys Vaasasta Ruotsiin.
”Pohjoisen radan laskelmista on puuttunut kansallisen turvallisuuden sarake. Jos siinä luku on yli nollan, pitää laskea uudestaan.”
Rahat pitäisi puhua Norjan öljyrahoista, Naton ja EU:n rahastoista ja valtiolta.
”Keskustelemme turvallisuuspolitiikasta myös kotona ja osaamme olla eri mieltä ilman riitaa. Nautimme ihmisten tapaamisesta nyt kampanjan aikana, mutta aika usein olemme niin väsyneitä, että katsomme televisiosta jotakin hömppää”, Mika ja Kirsi Aaltola kertovat. Kuva: Jarkko SirkiäPresidentin rooli vahvistuu Naton myötä, Aaltola sanoo.
”Korostaisin presidenttinä Suomen voimaa, yhtenäisyyttä ja liittolaissuhteita. Puolustusta ei kannata laskea Yhdysvaltain varaan, mutta liittolaisille pitää näyttää, että hoidamme oman tonttimme. Eikä mikään ole historian valossa pysyvää”, hän sanoo viitaten myös Natoon.
Myös itäisen Suomen eheä asutus on turvallisuus- ja geo- eikä aluepolitiikkaa, Aaltola sanoo. Tiet ja energiahuolto on pidettävä kunnossa ja työpaikoista ja investoinneista pidettävä huolta vaikkapa huojentamalla energian hintaa ja verotusta siellä, missä sitä tuotetaan.
Myös eriarvoistumisen torjuminen on tärkeää, ettei hyökkääjä pääse horjuttamaan sisäistä vakautta kiinnittämällä huomiota muualle.
”Tänä vuonna sodan seuraaminen on ehkä herpaantunut, kun olemme siirtyneet sisäiseen keskusteluun”, Aaltola viittaa hallituksen ruotimiseen.
Hän kaipaa Suomelle kansallista turvallisuusstrategiaa, sillä maanpuolustustahto on meillä jo maailman korkein. Hän ei itse käynyt terveyssyistä armeijaa, mutta on saanut työstään maanpuolustuksen eteen sotilasansiomitaleja.
Aaltola koostaa parhaillaan Venäjä-aiheista vaalikirjaa viime vuoden päiväkirjamerkinnöistään.
Mika Aaltola tekisi ruoan tiukemmista tuotantokriteereistä Suomelle ja EU:lle kilpailuvaltin. Kuva: Jarkko SirkiäMahdollinen ehdokas uskoo puhuttelevansa monenlaisia ihmisiä. Perhe eli Kirsi-vaimo, pieni Geo-poika ja kolme amerikankarvatonterrieriä ovat tärkeitä ja kulkevat mukana vaalikentillä. Myös kristilliset arvot tärkeitä.
”Maallinenkin Suomi tarvitsee keskinäistä uskoa, toivoa ja rakkautta.”
Aaltola on sekasyöjä, jolle maistuu välillä lihapiirakka ja välillä vegaanituotteet. Niiden valikoimaan hän toivoo lisää tuotekehitystä.
Aaltolan sisar, dosentti Elisa Aaltola tunnetaan eläinaktivistina, mutta veli on maltillisempi.
”Maaseudun elinkeinojen tukeminen on tärkeää. Vilja ei kasva Alepassa ja maalla kasveena tiedän, että eläinten hyvä kohtelu on tärkeää”, Mika Aaltola sanoo.
”Suomessa on elinkeinon harjoittamisen vapaus, mutta monen mielestä turkistarhaus edustaa eläinten huonoa kohtelua. Pidän mietinnän arvoisena, että suoran kieltämisen sijaan tuettaisiin nykyistä enemmän elinkeinosta siirtymistä johonkin muuhun.”
Lintuinfluenssa, ilmastonmuutos ja koronapandemia kertovat Aaltolasta ihmisen ja luonnon tulehtuneesta suhteesta.
Petäjävedeltä kotoisin oleva Aaltola asuu nyt Helsingin Kaartinkaupungissa, ja koiralenkki suuntautuu usein Tehtaankadulle Venäjän suurlähetystön liepeille.
”Tämä on ehkä turvallisin paikka asua, kun osumatarkkuus on heillä niin huono ja lähetystö noin lähellä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
