Kalastus jatkui sata vuotta, kunnes voimayhtiö yritti lopettaa sen – koskiriitaan tuomio hovista
Kalastusoikeudesta on riidelty Matkakoskella kohta kymmenen vuotta. Rovaniemen hovioikeudessa satavuotiaat kauppakirjat ratkaisivat tapauksen paikallisten kiinteistönomistajien eduksi.
Kalastusoikeus Tornionjoessa sijaitsevassa Matkakoskessa on ollut riidan aiheena jo lähes vuosikymmenen. Kuvituskuva otettu Matkakosken alapuoliselta Kukkolankoskelta, missä muhii vastaavanlainen riita. Kuva: Kai TirkkonenKohta vuosikymmenen kestäneen koskiriidan käräjätuomio säilyi lähes ennallaan Rovaniemen hovioikeudessa. Niin sanotussa Matkakoskijutussa paikalliset tilalliset ja vesivoimala ovat riidelleet siitä, kenellä on oikeus kalastaa Tornionjoessa sijaitsevassa Matkakoskessa.
Vuonna 2023 Lapin käräjäoikeus antoi tuomion, jonka mukaan kalastusoikeus kuuluu vanhoista isojakotaloista muodostetuille tiloille ja niiden omistajille. Matkakoski oy valitti tuomiosta hovioikeuteen.
Erimielisyys juontaa juurensa vuonna 1916 solmittuihin koskikauppoihin.
Tuolloin Matkakosken läheisen Korpikylän vanhoista taloista muodostettujen tilojen omistajat myivät vesioikeuden ja -määrän liikemies Gösta Antellille. Tämä puolestaan myi ne eteenpäin vesivoimalan rakentamista varten.
Korpikylän jakokuntalaiset jättivät kalastusoikeuden kauppakirjalla itselleen. Kiinteistönomistajat jatkoivat kalastusta sata vuotta, kunnes keväällä 2016 Matkakoski oy kyseenalaisti heidän kalastusoikeutensa koskessa.
Yhtiön tulkinnan mukaan koskikalastus oli alkuperäisten myyjien henkilökohtainen oikeus, sillä sitä ei voi merkitä kiinteistöön kuuluvaksi. Samaan aikaan yhtiö solmi vuokrasopimuksia rannan käyttöoikeudesta virkistyskalastukseen.
Vastaavanlaisia riitoja on Lapin joilla useita. 1900-luvun alkupuolella koskikauppoja solmittiin paljon, ja monissa kauppakirjoissa kalastusoikeus säilytettiin myyjätiloilla.
”Kalastusoikeudella on ollut suuri merkitys myyjille, eikä niinkään ostajalle.” Rovaniemen hovioikeus
Käräjäoikeuden vuonna 2023 tekemää tulkintaa kalastusoikeudesta tukivat kauppakirjan sanamuodot sekä se, että Matkakoski oy oli sallinut koskikalastuksen jatkua sadan vuoden ajan siihen puuttumatta.
Samat sanamuodot painoivat myös hovioikeuden antamassa tuomiossa.
Sen mukaan ”kauppa on tehty ensimmäisen maailmansodan aikana ja aikana, jota on edeltänyt katovuodet. Tähän nähden kalastusoikeudella on ollut suuri merkitys myyjille, eikä niinkään ostajalle.”
Käräjäoikeuden tavoin myös hovioikeus piti kalastusoikeutta kiinteistökohtaisena.
Matkakoski oy tuomittiin maksamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 163 210,39 euroa. Käräjäoikeuden määräämä korvaussumma kuitenkin aleni hovissa hieman.
”Valitusluvan saaminen on yleisesti ottaen hyvin epätodennäköistä ja arvelisin, että ei sitä tässäkään tapauksessa myönnetä.” Johannes Ahola
Tuomiosta on mahdollista hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Kantajia oikeudessa edustanut asianajaja Johannes Ahola kertoo MT:lle sähköpostilla, että ei ennakoi korkeimman oikeuden myöntävän asiassa valituslupaa.
”Valitusluvan saaminen on yleisesti ottaen hyvin epätodennäköistä ja arvelisin, että ei sitä tässäkään tapauksessa myönnetä”, Ahola sanoo.
Hän ei kuitenkaan pidä valitusluvan saantia aivan mahdottomana. Koskien kalastusoikeuksia koskeva tilanne on epäselvä ja siihen kaivattaisiin Aholan mukaan ennakkopäätöstä.
”Mielestäni tämä tapaus ei kuitenkaan ole ennakkopäätösluontoinen, koska kyse oli lähinnä kauppakirjan tulkinnasta. Se oli oikeudelle lopulta varsin helppoa, kun osapuolet olivat tiettyä tulkintaa 100 vuotta noudattaneet.”
Asiasta uutisoi ensimmäisenä Lapin Kansa.
- Osaston luetuimmat
