

Kysyimme viideltä pienimmältä eduskuntapuolueelta näkemyksiä ajankohtaisiin kunta- ja aluevaaliteemoihin.
Puolueet eroavat jonkin verran siinä, miten ne suhtautuvat etäopetukseen silloin, jos kunnassa on vähän oppilaita.
Vihreiden mielestä opetusta voi järjestää osittain etänä. Vasemmistoliiton mielestä etäopetusta tulisi hyödyntää peruskouluissa vain perustelluista syistä poikkeusolosuhteissa tai vastaavissa yksittäisissä harkituissa tapauksissa.
Pienemmistä eduskuntapuolueista tiukin kanta etäopetukseen on RKP:llä. Puolueen mielestä opetuksessa tulee aina ensisijaisesti pyrkiä lähiopetukseen.
”Kuitenkin esimerkiksi pienemmissä kouluissa saaristossa tai maaseudulla tietyissä oppiaineissa, kuten valinnaisissa kielissä ei tule sulkea pois mahdollisuutta järjestää etäopetusta”, RKP:n Andreas Elfving sanoo.
Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän lainsäädäntöasiantuntija Johanna Stenberg suhtautuu suopeasti etäopetuksen järjestämiseen.
Puolueen tavoitteena on, että digitaalinen koulutustarjonta sekä digitaaliset oppimisalustat ja -ratkaisut mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun sekä monimuotoisen yhteistyön koulujen kesken.

Liike Nytin näkemyksen mukaan opetusta voi järjestää osittain etänä, mutta puolueen mielestä on hyvä ymmärtää läsnäolon merkitys sosiaalisen kasvun näkökulmasta.
Kysyimme puolueilta, kuinka pitkä koulumatka on peruskoululaiselle kohtuullinen. Monet puolueet pitävät tärkeänä sitä, että koulumatkat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Vihreät ja Vasemmistoliitto eivät kertoneet tiettyä kilometri- tai kestoraajaa.
Lyhimmän enimmäiskeston koulumatkalle tarjosi Liike Nyt. Puolueen mielestä koulumatka saa kestää pisimmillään 45 minuuttia. Sen sijaan RKP pitää tällä hetkellä laissa määriteltyjä periaatteita koulumatkojen järjestämisestä hyvänä. Koulumatka odotuksineen saa kestää enintään 2,5 tuntia päivässä, ja yli 13-vuotiailla enintään 3 tuntia.
Puolueiden ajatukset siitä, miten heikentyvien oppimistulosten suunta saadaan käännettyä, kun opetuksen kustannukset nousevat, eroavat jonkin verran toisistaan.
Vihreiden puoluesihteerin Anna Moringin mukaan suunta kääntyy panostamalla koulurauhaan, opetuksen laatuun, pienempiin ryhmäkokoihin sekä erityisopetuksen riittävään saatavuuteen.
”Myös laadukas varhaiskasvatus on olennainen tekijä oppimistulosten parantamisessa”, Moring sanoo.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää huomauttaa, että oppimistuloksiin vaikuttaa se, että kouluissa on riittävästi tuttuja, pysyviä ja ammattitaitoisia aikuisia ja että opettajat voivat keskittyä opettamiseen.
RKP:n näkemyksen mukaan olennaista oppimistulosten parantamisessa on perustaitojen vahvistaminen.
Kristillisdemokraatit nostavat esiin myös tekoälyn mahdollisuudet. Sen avulla voitaisiin edistää oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottavaa yksilöllistä opetusta.
”Koulujen on valmistauduttava tekoälyn ja robotisaation tuomaan murrokseen, joka vaikuttaa lasten ja nuorten elämään merkittävästi lähitulevaisuudessa”, puolue linjaa.
Liike Nyt korostaa vastauksessaan häiriötekijöiden poistamista ja pienempiä ryhmäkokoja. Se nostaa esiin myös sen, että avotiloista siirrytään takaisin luokkahuoneisiin.
Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025.
Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy 1.4. kello 16.
Ennakkoäänestys on Suomessa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025.
Tulokset vahvistetaan 16.4.2025.
Valtuustot aloittavat työnsä 1.6. Niiden kausi kestää neljä vuotta.
Äänioikeutetun tulee asua hyvinvointialueella tai kunnassa olla täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 13.4.2025.
Aluevaltuustot vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
Kuntien valtuustot päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta, muun muassa koulutuksesta, vapaa-ajan palveluista, maankäytöstä ja liikenteestä.
Aluevaaleja ei toimiteta Helsingin kaupungissa eikä Ahvenanmaan maakunnassa.

”Myös laadukas varhaiskasvatus on olennainen tekijä oppimistulosten parantamisessa.”