Tuulivoiman rakentaminen korostuu useissa kunnissa vaaliteemana kevään kuntavaalien alla. Aihe herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kuva: Petteri Kivimäki
Mervi Eskelinen aikoo jättää kotikuntansa, jos tuulivoimahanke toteutuu – monissa kunnissa hänen kaltaisillaan on oma lista
Tuulivoimaa koskevassa keskustelussa teemat ovat laajoja ja monipuolisia, Suomen uusiutuvien toimitusjohtaja Anni Mikkonen tähdentää.Tilaajalle
Lapinlahtelaisen Mervi Eskelisen pihapiirin taustalla näkyvään metsään suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Kuva: Timo VillanenKevään kuntavaalien lähestyessä tuulivoimarakentaminen korostuu monin paikoin paikallisena vaaliteemana.
”Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n hallituksen jäsen ja yhdistyksen luvitusasiantuntija Riitta Lindgren kertoo.
”Kuntien tarkkaa lukumäärää en osaa sanoa, mutta vilkkainta keskustelu näyttää olevan sellaisissa kunnissa, joissa tuulivoimahankkeita on runsaasti suunnitteilla. Näin on esimerkiksi Savossa, Kainuussa ja pohjoisessa Keski-Suomessa”, Lindgren kertoo.
MT uutisoi helmikuussa, miten jopa tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamissuunnitelmat jakavat voimakkaasti mielipiteitä pohjoisen Keski-Suomen ja pohjalaismaakuntien rajaseudulla.
Pihtiputaalla osa kannattaa tuulivoima-alueiden rakentamista, mutta toiset vastustavat jyrkästi. Keski-Suomessa lisäksi esimerkiksi Kannonkoskella ja Multialla käydään juuri nyt kiivasta keskustelua siitä, rakennetaanko uusia tuulivoima-alueita kuntiin.
”Keskustelu tuulivoimasta on pinnalla myös esimerkiksi Pielavedellä Pohjois-Savossa ja Ylöjärvellä Pirkanmaalla”, Lingren sanoo.
”Vilkkainta keskustelu näyttää olevan sellaisissa kunnissa, joissa tuulivoimahankkeita on runsaasti suunnitteilla.”
Lindgrenin mukaan tuulivoimaa vastustavien kuntavaaliehdokkaiden omia ehdokaslistoja on muodostettu Pielavedellä, Lapinlahdella, Puolangalla, Muhoksella ja Ranualla.
”Monien perussuomalaisten ehdokkaiden kriittisempi suhtautuminen lienee jo tiedossa. Kokoomuksen edustajat katselevat asiaa usein talouden kannalta”, Lindgren vertaa.
”Keskustan suhtautumiseen vaikuttaa luonnollisesti tuulivoimahankkeille alueita vuokraavien maanomistajien tilanne, mutta puolueen sisälle on muodostunut tuulivoimakriittisten ryhmittymä, joka haluaa huomioida myös haittapuolia”, Lindgren toteaa.
Mervi Eskelinen sanoo tekevänsä pesäeron Lapinlahteen, jos tuulimyllyt ilmestyvät taustalla näkyvän metsän ylle. Kuva: Timo Villanen”Muutan heti kirjani muualle.” Mervi Eskelinen
Lapinlahdella viritellään kolmea tuulivoimahanketta. Meidän Lapinlahti -yhteislistan viittä ehdokasta yhdistää muun muassa kuntaan suunniteltujen tuulivoimahankkeiden vastustaminen.
Unelmana on, että kaikki ehdokkaat menisivät läpi ja pistettäisiin pasmat sekaisin. Näin sanoo pitkään ympäristökasvatusta tehnyt listan ehdokas Mervi Eskelinen. Parhaillaan hän kehittelee ideoita puolisonsa kanssa maa- ja metsätilansa toimintaan.
Eskelinen löi jo syksyllä korttinsa pöytään. Hän erosi tuolloin protestinosoituksena kirkosta, joka vuokraa maitaan tuulivoimayhtiöille.
Eikö Raamatussakin käsketä suojella, varjella ja vaalia luontoa, hän kirjelmöi tuolloin kirkkoon päin.
”Teen myös pesäeron koko rakkaaseen kotipaikkaani Lapinlahteen, jos tuulimyllyt tulevat turmelemaan asuinympäristöni täydellisesti. Muutan heti kirjani muualle.”
Ranualla Etelä-Lapissa on vireillä kahdeksan tuulivoimahanketta. Asia kuumentaa vaalitunnelmia, ja tuulivoiman vastustajat kokosivat oman ehdokaslistan.
Yhteinen kotikuntamme -listalla on 25 ehdokasta, enemmän kuin keskustalla ja kokoomuksella omillaan. Osa ehdokkaista on loikannut mukaan muista puolueista.
Tuulivoiman vastustajat moittivat muun muassa kuntavalmistelun heikkoa läpinäkyvyyttä ja asukkaiden sekä matkailun palautteen sivuuttamista.
Runsaasti uusia tuulivoima-alueita on suunnitteilla muun muassa pohjoisessa Keski-Suomessa. Nämä voimalat sijaitsevat Karstulassa. Kuva: Petteri KivimäkiSuomen uusiutuvien (entinen Suomen Tuulivoimayhdistys) toimitusjohtaja Anni Mikkonen vahvistaa, että tuulivoimasta puhutaan runsaasti eri puolilla maata.
”Voidaan varmasti sanoa, että tuulivoima puhuttaa eniten hankekehitysvaiheessa ja keskustelua käydään lähestulkoon jokaisessa kunnassa, jossa on hanke kehitteillä. Se on aivan luonnollista. Tuulivoimalla on paikallisia ympäristövaikutuksia ja aluetaloushyötyjä”, Mikkonen sanoo.
”Tuulivoima näyttäisi puhuttavan tällä hetkellä erityisesti alueilla, joissa se on uutta ja vielä vierasta. Tästä syystä myös hanketoimijat järjestävät hankekunnissa tilaisuuksia kuntalaisille, jossa ihmiset pääsevät keskustelemaan ja vaikuttamaan suunnitelmiin.”
”Tuulivoima näyttäisi puhuttavan tällä hetkellä erityisesti alueilla, joissa se on uutta ja vielä vierasta.”
Mikkosen mukaan keskustelu nostaa päätään Itä-Suomessa, jossa tuulivoima on ennestään vierasta.
”Joissakin kunnissa keskustelu on ollut huomattavan positiivista. Esimerkiksi Luumäellä Etelä-Karjalassa ja Hyrynsalmella Kainuussa suhtautuminen näyttää myönteiseltä.”
Tuulivoimaa koskevassa keskustelussa teemat ovat hyvin laajoja ja monipuolisia, Mikkonen tähdentää.
”Luonnollisesti hankkeen rajaukset, ääni sekä ylipäänsä hyödyt ja haitat puhuttavat. Paljon puhutaan myös esimerkiksi purusta, kierrättämisestä, hankkeiden yhteisvaikutuksista, mikromuovista ja niin edelleen.”
Mikkonen korostaa, että tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittäviä.
”Paikallisesti niistä näkyvät selkeimmin kunnan saamat kiinteistöverotulot ja maanomistajien saamat maanvuokratulot. Alueilla, joille on rakennettu jo jonkin verran tuulivoimaa, näkyy myös tuulivoiman työllistävä vaikutus.”
- Osaston luetuimmat
