Suomalaistutkijat tekivät yllättävän havainnon: Kovina revontulitalvina sähkönkulutus laskee
Suomen talvilämpötila ja siihen kytkeytyvä sähkönkulutus ovat tutkimuksen perusteella linjassa geomagneettisen aktiivisuuden kanssa.
Revontulet vaikuttavat talvilämpötiloihin. Lämpötilaan vaikuttavat tekijät taas näkyvät sähkönkulutuksessa. Arkistokuva Kilpisjärveltä, jossa ihasteltiin Suomen itsenäisyyden juhlavuonna samaan aikaan revontulia sekä valaistua Saana-tunturia. Kuva: Saara LaviRevontulilla ja sähkönkulutuksella on yllättävä yhteys, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta.
Vähemmän yllättävästi ulkolämpötilalla taas on yhteys siihen, miten paljon energiaa talojen lämmittämiseksi tarvitaan.
Suomen talvilämpötila ja siihen kytkeytyvä sähkönkulutus ovat tutkimuksen perusteella linjassa geomagneettisen aktiivisuuden kanssa.
Kun aktiivisuus oli voimakasta sähkönkulutus laski. Kun aktiivisuus ja sitä kautta myös revontulien todennäköisyys oli pieni, sähkönkulutus taas nousi.
Tutkimuksen tuloksista uutisoi ensin Helsingin Sanomat.
Tulokset yllättivät myös tutkijat perinpohjaisesti.
”Kun saimme tulokset, emme olleet uskoa näkemäämme”, kommentoi HS:lle apulaisprofessori Timo Asikainen.
Monet Pohjoisella pallonpuoliskolla tavattavat talvisään vaihtelut liittyvät ilmakehän alimpaan kerrokseen eli troposfäärin. Niin ei ole kuitenkaan aina.
Jotta tuloksia voisi ymmärtää, on suunnattava katse korkealle, yli 15 kilometrin korkeudessa sijaitsevaan stratosfääriin.
Revontulet ovat seurausta aurinkotuulesta. Aurinkotuuli taas on auringosta lähtenyttä hiukkasvirtaa.
Tuo hiukkasvirta vaikuttaa ulkolämpötilaamme stratosfäärissä aiheuttamiensa kemiallisten reaktioiden kautta.
Revontuliin liittyvät kemialliset reaktiot tuhoavat otsonia. Otsonikato taas vaikuttaa lämpötilaan.
Erityisen merkittäviä otsonin hajottajia ovat typen oksidit, jotka ilman auringonvaloa voivat säilyä pohjoisen alueen ilmakehässä pitkiäkin aikoja.
Jotta revontulien vaikutuksen voisi ymmärtää, on tunnettava vielä ilmiö, jota kutsutaan polaaripyörteeksi.
Pyörre kiertää korkealla stratosfäärissä pohjoisnavan yllä joka talvi. Kun pyörre on kylmä ja voimakas, se pysyttelee tiiviimmin napa-alueen yllä.
Se taas tarkoittaa, että leudompien talvien todennäköisyys Suomessa kasvaa.
Heikompi pyörre sen sijaan on epävakaampi. Silloin kylmää ilmaa leviää herkemmin pohjoisemmasta meille asti.
Kun revontulia tavataan runsaasti, otsonia tuhoutuu ja voimakkaan polaaripyörteen todennäköisyys kasvaa.
Paukkupakkaset pysyttelevät siis herkemmin napa-alueella, eivätkä leviä Suomeen.
Pitkän aikavälin energiankulutusta voitaisiinkin mahdollisesti arvioida aiempaa paremmin huomioimalla ennusteissa myös avaruussään vaikutus.
- Osaston luetuimmat
