Yksi Suomen vanhimmista kartanoista on nyt myynnissä – mutta mitä tarkoitti säteri-nimitys 1500-luvulla?

Ylväs kartano Loimijoen rannassa etsii uutta omistajaa. Myynnissä olevalla noin 186 hehtaarin alueella on yhteensä 35 rakennusta ja myytävien peltolohkojen pinta-ala on yhteensä 97 hehtaaria.

Kartanorakennuksen lisäksi alueen tunnetuimpia kiinteistöjä ovat vuonna 1961 rakennettu ja edelleen toimiva mylly, saha, verkatehdas sekä rautaruukki.

Jokioisten kartanon alue sijaitsee eteläisen Suomen kasvukeskusten risteyskohdassa Kanta-Hämeessä. Helsinkiin kartanolta on 106 kilometrin, Turkuun 77 kilometrin ja Tampereelle 79 kilometrin matka.

Alueelle saa rakentaa lisätiloja ja asuntoja huollon kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten.

Rakennukset on rakennusmateriaalien ja mittasuhteiden osalta sopeutettava ympäristön asettamiin vaatimuksiin.

Jokioisten tilan historiaa on kirjattu jo 1500-luvulta lähtien.

Omistukset vaihtuivat ja hajosivat useisiin käsiin kunnes se jälleen yhdistettiin 1764 ja maaherra Ernst Gustaf von Willebrand lunasti 1791 koko jättiläismäisen säteritilan itselleen.

Tilasta muodostettiin säteri 1618. Säteritila oli Ruotsin vallan aikaan maaverosta vapautettu rälssitalo, jonka omistajan ei tarvinnut suorittaa ratsupalvelusta. Kyseessä oli tavallisesti aatelissuvun omistuksessa oleva pää- ja sukukartano.

Vuonna 1562 säädettiin, että kreivi oli vapautettu suorittamasta ratsupalvelua kolmelta, vapaaherra kahdelta ja tavallinen aatelinen yhdeltä talolta.

Tilalla on ollut pienimuotoista teollisuustoimintaa jo 1600-luvulta asti, jolloin se palveli pääasiassa tilan omia tarpeita. Maaherra von Willebrand aloitti Jokioisissa ajan oloissa laajamittaisen tekstiili- ja rautateollisuuden.

Senaatti-kiinteistöt kehittää valtion kiinteistöstrategian mukaisesti valtion käytöstä poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille.

Ostotarjoukset pyydetään toimittamaan 28.11.2023 klo 15.00 mennessä Senaatti-kiinteistöön.