• Simo Rallin kolumni viiden vuoden takaa on hyytävää luettavaa: ”Olemme pian riippuvaisia Venäjästä ‒ toivottavasti silloin ei tule pakkasia”

    Kantrin kolumnisti Simo Ralli kuvaili vuonna 2017, miten jokaisen suomalaisen pitäisi olla huolissaan sähkön riittävyydestä.
    ”Ajattelin, että tästä tulee varsinainen uutispommi: mehän elämme kuin kehitysmaassa, iltapäivälehdet kiljuvat tulevista hirveistä katkoksista, kuvataan perheitä lumihangessa, seurataan kuinka pakkasaalto vyöryy ja tappaa meidät!”, Simo Ralli kuvaili sähkön riittämättömyyttä vuonna 2017.
    ”Ajattelin, että tästä tulee varsinainen uutispommi: mehän elämme kuin kehitysmaassa, iltapäivälehdet kiljuvat tulevista hirveistä katkoksista, kuvataan perheitä lumihangessa, seurataan kuinka pakkasaalto vyöryy ja tappaa meidät!”, Simo Ralli kuvaili sähkön riittämättömyyttä vuonna 2017. Kuva: Markku Vuorikari
    Uutiset|Energia
    9.12.202218:00
    Terhi Pape-Mustonen

    Kantrin kolumnisti Simo Ralli ihmetteli tammikuussa 2017, kun Suomen energia-alijäämästä ja ongelmista sähkön riittävyydessä ei tullut suurta uutisaihetta. Hän kirjoitti kolumnissaan, että kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen varoitti sähkönkäytön rajoituksista.

    Rallin mukaan sähkön riittämättömyyteen oli kaksi syytä:

    ”Ensinnäkin, Olkiluodon ydinvoimalan muuttuminen sähköntuottajasta maailman kalleimmaksi yksittäiseksi betoniläjäksi. Ajatella, Eurajoella on maailman kallein rakennus! Hinta liki 9 miljardia, eikä se ole vieläkään valmis.”

    ”Jokainen automies tietää ettei ranskalaisilta kannata ostaa ydinvoimalaa, niissä on tai niihin tulee sähkövikoja! Nyt se on todistettu kalleimmalla mahdollisella tavalla ja samassa Suomen sähköverkkoon on jäänyt 1600 megawatin jatkuva vajaus.”

    Nyt viisi vuotta myöhemmin Olkiluoto 3:n käyttöönotto on edelleen vaikeuksissa eikä sitä ole suunnitelmista huolimatta saatu käyntiin lievittämään tämän hetkistä energiapulaa.

    Ralli varoittaa seuraavaksi Venäjään luottamisesta Pyhäjoen ydinvoimalain rakentamisessa:

    ”Venäläiset ovat jopa luvanneet rahoittaa voimalan ja hankkia kiiltävämmät pölykapselit!”

    ”Olemme pian kuin entiset itäblokin maat, riippuvaisia Venäjän energiasta ja arvaamattomuudesta. Toivottavasti silloin ei tule pakkasia. Putin kyllä puolustaa omiaan, myös muiden maiden sisäpuolella, se on jo nähty.”

    Ydinvoimalatyömaan valmisteluita Hanhikivenniemellä. Pyhäjoen ydinvoimalahanke on nyt rauennut.
    Ydinvoimalatyömaan valmisteluita Hanhikivenniemellä. Pyhäjoen ydinvoimalahanke on nyt rauennut. Kuva: Pekka Fali

    Ydinvoimalayhteistyö venäläisen Rosatomin kanssa jatkui Ukrainan sotaan saakka. Nyt hankkeesta on muistona vain ydinvoimalalle raivattu tontti.

    Kaikilta osin Rallin profetia ei enää pidä paikkaansa.

    ”Toinen noin 1500 megawatin vajaus tulee maamme tuulivoimatuotantofarssista”, Ralli kirjoitti.

    Nopea tuulivoimarakentaminen hyytyi virkamiesten pöydille, Ralli arvioi.

    ”2016 maaliskuussa tuulivoimaväki juhli vasta 1000 megawatin ylitystä. Loput 1500 megawattia pitäisi rakentaa tämän vuoden marraskuuhun mennessä. Saa nähdä kuinka käy.”

    Tuulivoimassa Suomi on edennyt ydinvoimaa paremmin. Kaikkiaan Suomessa oli Motivan mukaan vuoden 2021 lopussa 962 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 3 257 MW.

    Lisäksi lukuisia uusia hankkeita on tällä hetkellä rakenteilla.

    Tuulivoimarakentaminen on yleistynyt Suomessa.
    Tuulivoimarakentaminen on yleistynyt Suomessa. Kuva: Pekka Fali

    Simo Rallin koko kolumni, julkaistu 19.1.2017.

    Pimeässä viluttaa

    Katselin tässä yhtenä aamuna Ylen aamu-tv:tä, jossa haastateltiin kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtajaa Jukka Ruususta. Hänen puljunsa huolehtii Suomen sähkön riittävyydestä.

    Haastattelussa Jukka totesi hyvin rauhallisesti, että jos Suomeen tulee pitkä pakkasjakso, sähköt eivät tule meillä riittämään: joudutaan tekemään paikallisia sähkökatkoksia ja kansalaisten sähkön käyttöä joudutaan rajoittamaan.

    Jösses! Ajattelin, että tästä tulee varsinainen uutispommi: mehän elämme kuin kehitysmaassa, iltapäivälehdet kiljuvat tulevista hirveistä katkoksista, kuvataan perheitä lumihangessa, seurataan kuinka pakkasaalto vyöryy ja tappaa meidät!

    Mutta ei, pääuutisena taisi olla Cheyenne Järvisen silikonirintariita tai pääministerin Terrafame-pipo, en muista.

    Minusta Ruususen tokaisema päälause on suuri uutinen! Suomessa vaan ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi sähköä.

    Miksi tähän on tultu, vaikka me tavalliset tallaajat vaihdamme lamppuja ledeihin ja lämmityspattereita lämpöpumppuihin?

    Tälläkin hetkellä noin 70 000 tupaa lämpiää länsinaapurien tai venäläisten sähköllä ja tänään, tätä kirjoittaessani, on vielä lauhaa.

    Minusta sähkön riittämättömyyteen on kaksikin syytä:

    Ensinnäkin, Olkiluodon ydinvoimalan muuttuminen sähköntuottajasta maailman kalleimmaksi yksittäiseksi betoniläjäksi.

    Ajatella, Eurajoella on maailman kallein rakennus! Hinta liki 9 miljardia, eikä se ole vieläkään valmis.

    Jokainen automies tietää ettei ranskalaisilta kannata ostaa ydinvoimalaa, niissä on tai niihin tulee sähkövikoja! Nyt se on todistettu kalleimmalla mahdollisella tavalla ja samassa Suomen sähköverkkoon on jäänyt 1600 megawatin jatkuva vajaus.

    Emme siis saaneet ranskalaisilta toimivaa värkkiä, mitäs sitten tehdään?

    Ostetaan itänaapurista Pyhäjoelle Lada! Venäläiset ovat jopa luvanneet rahoittaa voimalan ja hankkia kiiltävämmät pölykapselit!

    Olemme pian kuin entiset itäblokin maat, riippuvaisia Venäjän energiasta ja arvaamattomuudesta. Toivottavasti silloin ei tule pakkasia. Putin kyllä puolustaa omiaan, myös muiden maiden sisäpuolella, se on jo nähty.

    Ei Ladaa Pyhäjoelle, kiitos! Poltetaan ennemmin energiapitoisia märkiä puita, kunhan muistetaan sytyttää ne päältä!

    Toinen noin 1500 megawatin vajaus tulee maamme tuulivoimatuotantofarssista. 25.3.2011 tuli Suomeen laki, joka takaa tuulivoimantuottajalle takuuhinnan 12 vuodeksi. Lisäksi ne, jotka rakentavat voimalansa ennen vuotta 2015, saavat siihen asti korotettua takuuhintaa.

    Ajatuksena oli, että voimaloita nousee nopeasti ja Suomeen saadaan kipeästi kaipaamamme sähköä.

    Kuinka kävi? Kukaan ei tiennyt miten toimitaan, ei valtion, kunnan, ei edes sähköverkkojen virkamiehet. Kun ei tiedetty, vaadittiin varmuudeksi kaikki selvitykset.

    Kaavoja alettiin vasta suunnitella, kun takuuhinta oli jo voimassa. Kuntien teknisen puolen insinöörien silmät pyörivät soikeina, kun voimaloiden lupahakemuksia rynni pöydille. Siinä ne sitten makasivat kuukausia, kun ei tiedetty ja tohdittu päättää.

    Nopea tuulivoimarakentaminen hyytyi virkamiesten pöydille. 2016 maaliskuussa tuulivoimaväki juhli vasta 1000 megawatin ylitystä. Loput 1500 megawattia pitäisi rakentaa tämän vuoden marraskuuhun mennessä. Saa nähdä kuinka käy.

    Ehkä on hyvä kaivaa ne mamman kutomat villasukat ja töppöset esille. Ei ne paapan raappahousutkaan turhat ole, kun sähköt lyödään tunniksi poikki paukkupakkasella.

    Katsokaa viljelijät, että aggregaatissa on arktista löpöä, muuten jää lypsyt kesken eivätkä kanat saa tarpeeksi raitista ilmaa.

    Kyllä me ihmiset pärjäämme, lämmitämme vaikka halaten toisiamme.

    Satavuotinen Suomi lämmittää!

    Lisää aiheesta
    • Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmies Jouni Jussinniemi lämmittää kotiaan osittain puilla, mutta sähkölasku on silti valtava.

      Energia | Fingrid: Pitkät, halvat määräaikaiset sähkösopimukset palaavat – sitä odotellessa Jouni Jussinniemi maksaa sähköstä jopa 2000 euroa kuussa

      Tilaajalle
    • Tuulivoimaa on aiemmin varastoitu esimerkiksi Simossa (kuva) kuuden megawatin akkuihin. Alajärvellä virtaa ladattaisiin sekä aurinko- että tuulivoimasta 25 megawatin akustoon.

      Energia | Minne saadaan varastoitua hurja määrä vihreää sähköä? Ilmattaren uuteen hankkeeseen tulee akkuvarasto, joka täyttyy tuuli- ja aurinkovoimalla

    • Asko Annalan harvennusmetsistä Yli-Iissä on lunastettu liki sadan metrin levyinen kaista Fingridin voimalinjaa varten. Annala kävi tarkastamassa lumista hakkuukaistaa viime keskiviikkona.

      Metsäpolitiikka | Fingrid pakkolunasti sähkölinjamaat –metsänomistajalle liki sadantuhannen euron tappio

      Tilaajalle
    • Pientuulivoimaloita on Suomessa vain reilu tuhatkunta kappaletta. Vähäiselle suosiolle on syynsä.

      Sähkö ja lämmitys | Onko pientuulivoimala järkevä investointi? Näin asiantuntijat vastaavat

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi