Uutta tietoa hyytelösammaleläimestä – näin vieraslajin leviämisen voi estää

Kalat syövät hyytelösammaleläimiä, selvisi Kokemänenjoen vesistön suojeluyhdistys ry:n ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa.

Hankkeen tiedotteen mukaan kalat syövät myös hyytelösammaleläimen lepo- ja leviämismuotoja, eli statoplasteja.

Kalat voivat siis rajoittaa lajin esiintymistä, mutta toisaalta samalla levittää sitä: statoplastit näyttäisivät kulkeutuvan vahingoittumattomina kalojen ruuansulatuselimistön läpi.

Pienikokoisen hyytelösammaleläinyhdyskunnan saattaa sekoittaa esimerkiksi vesiperhosen munarykelmään, joka on limahyytelön peittämä. Lajit voi kuitenkin erottaa muun muassa hyytelösammaleläimen pintaan muodostuvista tähtimäisistä kuvioista.

Kalat näyttävät hyödyntävän hyytelösammaleläintä ravinnokseen. Hyytelösammaleläimen lepo- ja leviämismuoto, ns. statoplasti, saattaa kalan silmissä muistuttaa vesikirppua. Kuva: Suvi Mäkelä

Tiedotteen mukaan hyytelösammaleläinyhdyskuntien havainnointi on haastavaa etenkin suurissa vesistöissä. Sen sijaan statoplastien kerääminen keinotekoisilla alustoilla osoittautui toimivaksi keinoksi kartoittaa lajin esiintymistä.

Tehokkaimmin statoplastit takertuivat kiinnitysnaruihin, mikä osoittaa esimerkiksi ankkuriköysien toimivan lajin leviämisessä. Vilkas veneily näyttääkin edistävän hyytelösammaleläimen leviämistä, ja etenkin suojaisilla lahtialueilla sijaitsevat satamat voivat tarjota hyvät olosuhteet lajin levittäytymiselle.

Havaitut hyytelösammaleläinyhdyskunnat voi nostaa ylös vedestä ja kompostoida tai kaivaa maahan: mitä vähemmän yhdyskuntia vesistöissä on, sitä vähemmän niistä muodostuu statoplasteja, joiden avulla laji leviää uusille alueille.

Tiedotteen mukaan on myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei itse ei tule levittäneeksi lajia esimerkiksi vesistöstä toiseen. Varusteiden ja kulkuneuvojen silmämääräinen tarkastelu ja mahdollinen puhdistus ennen siirtymistä eri vesistöalueelle auttaa leviämisen estämisessä.

Vaikka statoplastit sietävät jonkin verran kuivumista ja jäätymistä, esimerkiksi veneiden, suppilautojen ja kalastusvälineiden jättäminen kuiville voi tuhota ainakin osan niihin mahdollisesti kiinnittyneistä statoplasteista.

Kansalaishavaintojen avulla voidaan seurata ja hillitä hyytelösammaleläimen leviämistä. Havaintoja voi ilmoittaa vieraslajit.fi-sivustolla, ja havaintoon kannattaa aina liittää valokuva, jonka avulla asiantuntijat voivat varmistua lajista.

Lajin vaikutuksista vesiekosysteemien toimintaan ja eliöyhteisöihin tiedetään vielä sangen vähän. Hyytelösammaleläinyhdyskunta voi aiheuttaa ihmisille hankaluuksia esimerkiksi takertuessaan kalastusvälineisiin tai vedenottoputkien suulle.

Ulkonäkönsä ja olemuksensa vuoksi hyytelösammaleläin haittaa myös vesistöjen virkistyskäyttöä. Toisaalta lajista voi olla myös hyötyä: kun suuri yhdyskunta suodattaa kasviplanktonia ravinnokseen, se voi paikallisesti kirkastaa vettä.

Hyytelösammaleläin tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdään yleensä loppukesästä vesien lämmetessä.

Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan.

Kun vedet loppukesästä lämpenevät, statoplastit alkavat muodostaa jopa tuhansista sammaleläinyksilöistä koostuvia hyytelömäisiä yhdyskuntia, jotka voivat kasvaa peräti puolen metrin kokoisiksi.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella.

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma.