
Omistusoikeuteen pitäisi liittyä kiinteästi oikeus käyttää omaisuuttaan tasolla, joka ei nyt Suomessa toteudu, sanoo eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho MT Live -haastattelussa.
Voit katsoa koko lähetyksen alla olevasta videolinkistä.
”Se, että suojelupäätöksillä tai muilla tavoin rajoitetaan omistajan oikeutta käyttää vaikkapa maaomaisuuttaan tai metsiään, käytännössä vesittää omaisuudensuojan, vaikka teknisesti omistamiseen siinä ei kajotakaan”, Halla-aho vastasi niin kutsuttua harmaata suojelua koskevaan kysymykseen.
Metsien käytön lisäksi Suomessa puututaan hänen mukaansa liikaa myös siihen, miten henkilöt saavat rakentaa omistamallaan tontilla.
”Minun mielestäni omaisuudensuoja Suomessa ei ole riittävän vahva”, hän sanoo.
”Se on selvä, että rakentamisen standardeista on syytä pitää kiinni. Niistä en nyt suinkaan puhu, vaan lähinnä siitä, että kuinka paljon ja mitä ihmisellä on oikeus tehdä omalla tontillaan”, Halla-aho tarkentaa.
Halla-aho totesi myös, ettei suomalaista metsäteollisuutta pitäisi säädellä niin, että se siirtyy muualle, matalamman ilmastollisen kunnianhimon maihin.
”Tästähän on selkeää näyttöä, että suomalainen metsänhoito ja metsätalous ja metsäteollisuus toimii vastuullisesti, koska meillä metsä kasvaa nopeammin kuin sitä käytetään”, hän sanoi.
”Meillä on aika monopolisoitunut kaupan porras. Siellä tarjotaan tietty hinta maanviljelijälle tuotteista, ja maanviljelijä voi sitten hyväksyä sen hinnan tai olla myymättä niitä tuotteitaan.”
Halla-aholta kysyttiin myös kotimaisen ruoan hinnasta, ja tuottajan osuudesta. Puhemies toivoi vastauksessaan, että kauppa miettisi uudelleen toimintaansa elintarvikemarkkinassa.
”Sanoisin, että kotimaisen ruoan hinta ei kaikilta osin ole kohtuullinen. Olisi sekä kotimaisen ruoan tuotannon että ympäristön että ruokaturvallisuuden kannalta hyvä asia, että suomalaiset söisivät mahdollisimman suurelta osin kotimaisia elintarvikkeita ja tuotteita”, hän sanoi.
”Ikävä kyllä kansainvälisen kaupan logiikka ja hinnoittelu eivät tue tätä tavoitetta.”
Hän myös muistutti, että monet peruselintarvikkeet, kuten juurekset, ovat Suomessa edullisempia kuin ulkomailla. Suomessa saa perunakilon eurolla tai jopa sen alle, kun toisaalla se voi maksaa kaksi tai kolmekin euroa.
Halla-ahon mukaan kotimainen ruoantuotanto pitäisi nähdä strategisesti elintärkeänä kysymyksenä Suomelle, ja siksi myös tuottajille pitäisi turvata riittävä korvaus. Tässä hän osoittaa kaupan suuntaan.
”Meillä on aika monopolisoitunut kaupan porras. Siellä tarjotaan tietty hinta maanviljelijälle tuotteista, ja maanviljelijä voi sitten hyväksyä sen hinnan tai olla myymättä niitä tuotteitaan.”
Hän pohtii, että laajempi kilpailu alkutuottajan tuotteen ostajien välillä parantaisi asiaa.
”Tietenkin kuluttajallakin on oma vastuunsa, mutta ymmärrän sen, että kun moni ihminen kamppailee oman pärjäämisensä ja toimeentulonsa kanssa, niin on aika vaikea mennä sitten sanomaan sellaisille ihmisille, että ostapa kalliimpaa kotimaista”, Halla-aho sanoo.
Niiden, joilla on siihen varaa, kannattaisi hänen mukaansa kuitenkin miettiä valintojaan kaupassa. Itse hän kertoo seuraavansa niitä hyvin tarkasti, ja pyrkivänsä vain kotimaisten tuotteiden käyttöön.
Puhemies myös paljasti pitävänsä kotonaan kahden viikon kotivaraa perheelleen.
”On täysin mahdotonta arvioida sitä, että kuinka kauan tämä sota kestää, kun emme tiedä, mihin sillä pyritään
Polttoaineiden hinnannousu näkyy kuluttajien kukkarossa. Taustalla on ennen kaikkea raakaöljyn hinta, joka nousi Yhdysvaltojen ja Israelin Iraniin tekemien iskujen vuoksi.
Tilanteen seurauksia ja kestoa on vaikea ennustaa, sillä kukaan ei tunnu tietävän, mitkä sodan tavoitteet ovat, Halla-aho sanoo.
”On täysin mahdotonta arvioida sitä, että kuinka kauan tämä sota kestää, kun emme tiedä, mihin sillä pyritään.”
Halla-ahon mukaan öljyn hintaan vaikuttavat toimet ovat Iranin näkökulmasta looginen reaktio iskuihin.
”Hyökkäämällä fossiilienergian kuljetusketjujen kimppuun he varmaan haluavat asettaa painetta muille maille, jotta ne asettaisivat sitten todellista painetta Israelille ja Yhdysvalloille. Iranissa nähdään, että jos Irania voi pommittaa ilman minkäänlaisia seurauksia, niin se tietysti tulee toistumaan puolen vuoden välein, niin kuin nyt on nähty.”
Halla-ahon mukaan tilanne kuitenkin korostaa entisestään tarvetta energiaomavaraisuudelle. Hänen mukaansa esimerkiksi turpeen suhteen on Suomessa ja EU:ssa tehty lyhytnäköisiä päätöksiä.
Lisäksi hän kertoo kannattavansa lisäydinvoimaa turvaamaan sähkön vakaata saatavuutta kotimaassa.