Yhdysvallat on vielä paperilla demokratia, mutta horjuu itsevaltiuden reunalla – Voiko maalla olla enää lainkaan liittolaisia?

Kun Donald Trumpin toista presidenttikautta on kulunut vähän yli vuosi, on maailma mennyt hyrskynmyrskyn. Länsiliittouman tilanne näyttää yhä hatarammalta.

Viime kesänä tilanne saatiin hetkeksi rauhoittumaan, kun eurooppalaiset valtiot sitoutuivat Yhdysvaltain vaatimukseen nostaa roimasti puolustusmenojaan.

Nyt on menty jälleen huonompaan suuntaan, kun Trump tukijoineen vaatii yhä aggressiivisemmin Tanskalle kuuluvaa Grönlantia osaksi Yhdysvaltoja. Uhkaukset pitkäaikaista Nato-liittolaista Tanskaa kohtaan ovat törkeitä ja hätkähdyttäviä. Trumpin Yhdysvallat ei kunnioita perinteisiä liittolaisuuksia. Itsekäs Amerikka ensin -politiikka on voimissaan ja sen saa tuta koko maailma.

Mitään takuita ei ole siitä, etteikö Grönlanti-asia voisi kärjistyä vielä täysimittaiseksi Yhdysvaltain ja Euroopan väliseksi kriisiksi. Trumpin tuoreet uhkaukset tullisodasta eurooppalaisia valtioita, myös Suomea, kohtaan eivät näitä pelkoja ainakaan hälvennä.

Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikka on Trumpin johdolla niin tempoilevaa, että peruslähtökohdatkin pyörivät villisti. Suhtautuminen Eurooppaan, Ukrainaan ja Venäjään vaihtelee arvaamattomasti viikoittain, eikä missään ole pysyvyyttä.

Ongelma on epäsovinnaisesti käyttäytyvää Trumpia laajempi. Yhdysvallat ja erityisesti republikaanipuolue ovat etääntyneet länsimaisesta demokratiakäsityksestä.

Onko Yhdysvaltain oikeuslaitos politisoitunut ja onko laki enää sama kaikille? Tätä kysytään niin Yhdysvalloissa kuin muualla maailmassa.

Yhdysvalloista on tullut läntinen oligarkia, jossa isolla rahalla ja suhteilla on mahdollista hankkia itselleen poliittista ja taloudellista valtaa. Monet miljardöörit ovat liittoutuneet Trumpin hallinnon kanssa.

Yhdysvallat vetäytyy kansainvälisistä järjestöistä. USAn ilmastopolitiikka on lopetettu, koska nykyhallinto kiistää ilmastonmuutoksen olemassaolon. Yhdysvallat on lakkauttanut kehitysapuohjelmiaan, jonka johdosta ongelmat maailman köyhimmissä maissa kärjistyvät.

Trump lätkii mielivaltaisesti maahantulokieltoja eri valtioille. Maahantulo voidaan jopa evätä, jos kyseinen henkilö on joskus kritisoinut Trumpia. Yhdysvallat kaappasi laittomasti Venezuelan itsevaltaisen johtajan Nicolas Maduron ja ottaa nyt haltuun maan öljyvarantoja.

Vaikka totuus on epämiellyttävä, ei sitä käy kiertäminen. Nyky-Yhdysvallat on vielä paperilla demokratia, mutta tosiasiallisesti autoritäärisen itsevaltiuden reunalla horjuva jättiläinen.

Ei ole lainkaan selvää, suostuuko republikaanien sisällä toimiva MAGA-liike luopumaan vallasta, jos demokraatit voittavat 2028 presidentinvaalit. Eikä voida jättää laskuista, ettei vaalien järjestämistä ylipäätään rajoitettaisi esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen vedoten.

Voiko Yhdysvalloilla olla enää lainkaan liittolaisia? Ei ainakaan siinä mielessä, mitä on totuttu ajattelemaan. Trumpin kanssa voi tehdä diilejä yksittäisistä asioista, mutta liittolaisuus perustuu vuorovaikutukseen ja aitoon luottamukseen. Sitä on enää vaikea havaita, saati rakentaa.

Kirjoittaja on Maaseudun Tulevaisuuden Keski-Suomen aluetoimittaja ja entinen Suomi-Amerikka -yhdistysten liiton jäsen.