Tuulivoimattomia päiviä on osunut useita tammikuun jälkipuoliskolle. Kuva: Vesa Moilanen
Jäätyminen hyydyttää tuulivoimalat – tästä syystä niitä ei juuri sulateta
Tuulettomina pakkapäivinä tuulivoimalat vievät enemmän energiaa kuin tuottavat.Tilaajalle
Tuulisähkön tuotanto jää vähäiseksi tuulettomina pakkaspäivinä. Kuva: Petteri KivimäkiTuulivoiman tuotanto on jäänyt vähäiseksi viime viikkoina, kuin Suomen päälle on juuttunut tuuleton pakkassää. Myös tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen on syönyt niiden tuotantokapasiteettia.
Tuulivoiman tuotanto heittelee rajusti sään vaihteluiden mukana. Fingridin laskelmissa tuulivoiman kapasiteetti on 9,3 gigawattia, mutta siitä on tuulettomina pakkaspäivinä käytössä vain murto-osa, jos sitäkään.
”Tuulivoiman tuottajia on kohdannut epäonnekas säätapahtumien ketju.”
Tänäkin vuonna tuulivoimalat ovat olleet vaikeuksissa tammikuun puolivälin jälkeen. Heikoimmillaan ne ovat syöneet enemmän virtaa kuin mitä ne ovat pystyneet sitä tuottamaan.
”Tuulivoiman tuottajia on kohdannut epäonnekas säätapahtumien ketju, johon liittyi ensin sään tilapäinen lauhtuminen, jota seurasi heikkotuulinen pakkasjakso, jolle ei ole loppua näköpiirissä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen meteorologi Paavo Korpela.
Tällä viikolla tuulivoiman tuotanto on jäänyt enimmäkseen alle 5 prosenttiin kokonaiskapasiteetista.
Tuulettomuuden lisäksi tuulivoiman tuotantoa jarruttaa voimaloiden lapoihin kertyvä jää. Se on jokavuotinen ongelma.
"Kun jääkerros muodostuu, tuulivoiman tuotanto vaikeutuu, kunnes jääkerros poistuu. Keskitalvella ainoastaan voimakas sään lauhtuminen tai voimakas tuuli voi palauttaa tilanteen normaaliksi”, selittää Korpela.
”Tuulivoimaloiden lämmityksiä ei ole Suomessa juurikaan käytössä.”
Jäätämisen estämiseen on keinonsa. Lavan sisään voidaan esimerkiksi puhaltaa kuumaa ilmaa tai sen pintaa voidaan lämmittää vastuksilla.
Kuumaa ilmaa käytettäessä puhalluksen teho ei tahdo riittää pitkien lapojen koko matkalle. Kuuman ilman lämpötilakin voi olla maksimissaan vain 70 asteen tietämissä, jotta lavan materiaali ei heikkene.
Sen vaihtoehtona ovat vastukset. Nekin syövät virtaa.
Arvioiden mukaan lapojen lämmitys saattaa niistää jopa 4 prosenttia voimalan vuosituotannosta.
”Tuulivoimalan siipien lämmitykset ovat tyyriitä toteuttaa ja ylläpitää. Siksi niitä ei ole Suomessa juurikaan käytössä”, toteaa uusiutuvan energian johtaja Mikko Pitkänen Afrystä.
Tuulivoimaloissa on anturit, jotka havaitsevat jäätämisen alkamisen. Voimalat pyrkivät jatkamaan tuotantoa mahdollisimman pitkään. Ne saattava esimerkiksi muuttaa siipikulmaa.
Lapaohjausta käyttävissä voimaloissa tuotantotappiot ovat pienemmät, kuin voimaloissa, joissa sellaista ei ole.
Ellei se auta, edessä on voimalan pysähtyminen. Sen jälkeen mylly seisoo, kunnes jäätäminen helpottaa.
”Seisahtunut tuulivoimala tarvitsee energiaa. Sitä kuluu voimalan ja sen koneiston lämmittämiseen ja valoihin”, selittää Pitkänen.
”Pakkasen ja jäätämisen aiheuttamien ongelmien ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.”
Varsinaisten jäänestojärjestelmien lisäksi tuulivoiman tuottajat haluavat kehittää jäätymisen ennakointia.
”Pakkasen ja jäätämisen aiheuttamien ongelmien ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä. Tärkeätä olisi tehostaa niiden ennustettavuutta”, vahvistaa Pitkänen.
Tarkat sääennusteet ovat tarpeen esimerkiksi säätövoiman mitoituksen kannalta. Mitä enemmän varautumisaikaa on käytössä, sen vähemmän tuulivoimaloiden pysähtyminen aiheuttaa ongelmia.
Pitkäsen mukaan tuulivoiman tuotannon vaihteluiden ennakointi rauhoittaa onnistuessaan myös sähkön pörssihintojen heittelyä.
Tällä viikolla pörssisähkön hinta on käynyt 40 sentissä kilowattitunnissa tuulimyllyjen seisoessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
