Sähkön tehomaksusta käy keskustelu kuumana: ”Hyvää tarkoittavassa asiassa on viestinnässä epäonnistuttu”
Varttituntimittauskin saattaa johtaa yhä useamman laitteen käynnistymiseen juuri silloin, kun sähkön hinta putoaa.Tilaajalle
Tavoitteena kulutushuippujen tasaaminen. Tehomaksun tullessa sähkönsiirron laskut kohdistuvat jonkin verran eri tavoin asiakkaiden kesken. Kuva: Jarkko SirkiäSähkön tehomaksu tulee muodossa tai toisessa, kun sähkön siirtoa valvova Energiavirasto saa ohjeistuksensa valmiiksi.
Tehomaksun alarajaksi esitysluonnoksessa on esitetty viiden kilowatin tehopiikin ylitystä sähköpaikan kuukauden korkeimman 15 minuutin mittausjakson aikana.
Liikevaihdoltaan pieniä ja keskisuuria sähkö-, lämpö- ja sähkönjakelijoita edustavan Paikallisvoima ry:n toiminnanjohtaja Annukka Saari harmitteleekin koko energiatoimialan epäonnistumista tiedotuksessaan tehomaksusta:
”Hyvää tarkoittavassa asiassa on viestinnässä epäonnistuttu”, Paikallisvoiman Saari summaa.
Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa puolusti osaltaan tehomaksua pitkässä Facebook-postauksessaan:
”Tehomaksun tarkoitus on välttää tai ainakin lykätä sähköverkon vahvistamistoimia, jotka johtaisivat siirron hinnannousuun. Eli säästää asiakkaiden rahaa.”
Määräyksen mukaan jatkossa jakeluverkkoyhtiöillä olisi käytössä kolme maksukomponenttia: perusmaksu, energiamaksu ja tehomaksu. Mikäli jakeluverkkoyhtiö tarjoaa myös tehomaksullista tariffia, olisi tämä rakenne yhteneväinen koko Suomessa.
Viranomaisen luonnoksessa luki, että kuluttajalle pitää olla tarjolla myös sellainen hinnoitteluvaihtoehto, jossa tehokomponenttia ei ole. Maksua ei perittäisi lainkaan, jos tuntiteho ei kuukauden aikana minkään vartin mittausjakson aikana ylitä viittä kilowattia — tai nyt valmisteltavana olevaa ohjausrajaa.
Energiavirasto on perustellut 5 kW kynnystehoa seuraavasti: ”5 kW kynnys perustuu Älyverkkofoorumin alatyöryhmän loppuraportin suosituksiin, joissa 5 kW:n katsottiin olevan pääpiirteittäin niin sanotun peruskulutuksen tehotaso.”
Viiden kilowatin tehorajan ylitys hämmentää niin kuluttajia kuin poliitikkojakin. Keskusta on puheenjohtajansa Antti Kaikkosen johdolla jo tuominnut koko maksun ”omakotiasujien kurittamisena” (MT 16.1.2026). Myös Omakotiliitto on esittänyt kilowattirajan nostamista, jotta tavanomainen elämä olisi mahdollista.
Paikallisvoiman arvion mukaan mitään rajaa ei toistaiseksi ole ”kiveen hakattu”.
Jo työryhmävaiheessa on keskusteltu MT:n tietojen mukaan 5,7 tai 15 kilowatin tehopiikin asettamisesta rajaksi — tai useamman mittausajankohdan kiinnittämistä kunkin kuukauden ajalta.
Alan toimijat ovat antaneet lausuntonsa, ja Energiavirasto valmistelee parhaillaan ohjeistusta, jonka se antaa tammikuussa. Voimaan se astuisi näillä näkymin vasta vuoden 2029 alussa.
Paikallisvoiman arvion mukaan mitään rajaa ei toistaiseksi ole ”kiveen hakattu”.
Onko Energiavirastolle tullut lausunnoissa näkökohtia, jotka myös ohjeistukseen tulevat mukaan?
”Virasto huomioi lausunnoissa esitetyt näkökulmat valmistelussa, näitä käydään läpi erityisesti lainsäädännön tavoitteet hinnoittelulle huomioiden”, vastaa Energiaviraston yksikönpäällikkö Tiina Karppinen.
Sähkönsiirtoyhtiöillä ei ole lupa kerätä asiakkailta lisää tuloja uudella maksulla. Siirron maksut voivat kuitenkin jakautua kuluttajien välillä uudestaan.
Tänä päivänä tehomaksu on jo käytössä laajasti yritysasiakkaille ja kuluttajille Helsingissä sekä Lahdessa toimivilla verkkoyhtiöillä.
Maatiloilla suuremmat sulakekoot myös käytännössä ovat sanelleet tehomaksukomponentin mukaan sähkölaskuun. Maatiloilla kuivureineen sulakekoko voi olla esimerkiksi 3 x 125 ampeeria.
Tavoitteena tasata sähköverkon kulutushuippuja
Verkon haasteet kasvavat. Siksi tehomaksulla pyritään tasoittamaan sähkönkulutuksen huippuja ja samalla siirron laskuja.
Esitetyn viiden kilowatin kynnystason vertailuksi: esimerkiksi tyypillinen kiuasteho on 6–8 kW ja kotitalouksien sähköauton latausteho on yleensä 4–22 kW.
Tyypillisin omakotitalon pääsulakekoko on 3x25 A. Esimerkinomaisesti 3x25 A pääsulakkeen omakotitalossa voi samanaikaisesti olla päällä kulutusta noin 17 kW. Jos koko teho otettaisiin kerralla ja jakeluverkkoyhtiön tehomaksu olisi 2€/kW, tulisi kynnyksellisen tehomaksun korkeimmaksi kuukausihinnaksi 24 €.
Sähköverkkoa joudutaan vahvistamaan, jotta se pystyy siirtämään sähköä riittävästi silloinkin, kun siirtotarve on suurimmillaan. Huippukulutusta tasaamalla ei tarvitse rakentaa liian paksuja ja kalliita piuhoja.
Myös syksyllä tapahtunut kulutuksen mittaus varttitunnein entisen tuntimittauksen sijaan saattaa johtaa jatkossa yhä useamman laitteen käynnistymiseen juuri silloin, kun pörssisähkön hinta putoaa. Automatiikka yleistyy:
”Aiemmin saattoi luottaa siihen, että vaikka kaikki asiakkaat eivät laita juuri samaan aikaan kiukaita lämpiämään tai lämminvesivaraajat käynnistyvät hiukan eri aikoina”, Energiateollisuuden Salomaa kuvaa esimerkein.
Myös viranomaisen, Energiaviraston, hinnoitteluvalvonta jatkuu tuli tehomaksu muodossa tai toisessa. Lisää rahaa sähköverkkoyhtiö ei voi tehomaksulla kerätä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
