Laukaalainen metsänomistaja Kari Tiihonen on yksi tuhansista suomalaista, joiden maaomaisuutta pilkotaan vihreäksi siirtymäksi kutsutun energiantuotannon muutoksen eteen.
”Minun kohdalla se tarkoittaa viiden hehtaarin alaa, joka jää lähes sata metriä leveän sähkölinja-alueen alle. Parhaassa kasvussa olevaa mäntymetsää, joka on ollut meidän pankki. Virkistyksen ja hyvinvoinnin paikka muuttuu jättömaaksi”, Tiihonen kuvailee metsänsä keskellä.
Tiihosen kokemuksen eri vivahteilla jakavat noin 1 500 maanomistajaa, joiden maaomaisuuden yli suunnitellaan uutta valtavaa, kahta rinnakkaista 400 ja yhtä sadan kilovoltin sähkösiirtolinjaa samaan johdinkäytävään.
Suomen keskivaiheilta Pyhäjärveltä alkava ja Kangasniemelle Etelä-Savoon päättyvä jättiyhteys halkoo keskisistä Suomea neljän maakunnan alueella. Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Etelä-Savon alueelle rakentuva johdinkäytävä on valmistuttuaan noin 200 kilometriä pitkä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan uusi linja on välttämätön, ja se rakennetaan maanomistajien vastustuksesta huolimatta.
Rakentajan määrätietoisuudesta kertoo se, että YVA–menettelyyn lakisääteisesti kuuluvaa 0–vaihtoehtoa ei ole ollut linjan valmistelussa esillä. Hankkeen nopea aikataulutus on jättänyt maanomistajille tunteen siitä, että heitä ei haluta kuulla.
”Maanomistajille tipahti kirjallinen tieto ympäristövaikutustenarviointiprosessista ja annettiin kuukausi aikaa antaa lausunto arviointiohjelmasta. Aineiston laajuus oli kokonaisuutena useampi sata sivua. Lausuntoaika oli käytännössä sama kuin joulukuu. Ennen sitä ei maanomistajiin oltu lainkaan yhteydessä”, ehdotetun siirtolinjan varressa asuva Pyry Perälampi sanoo.
Me maksamme hintaa näistä halvan sähkön varaan tehdyistä investoinneista.
Linjan rakentamisen syy löytyy Pohjois-Suomeen rakennettavasta tuulivoimasta. Sen tuotanto pitää siirtää etelään, jossa samaan aikaan poistuu paikallista sähköntuotantoa.
Sähkönsiirron kantaverkostoon parhaillaan tehtävistä investoinneista keskistä Suomea halkova Harjulinja on suurimpia. Valmistuttuaan se pystyy siirtämään yli 4 000 megawattia tehoa eli lähes kolme kertaa sen, mitä maaliman tehokkaimpiin ydinvoimaloihin lukeutuva Olkiluoto 3 tuottaa.
Sähköllä ei ole korvamerkkiä, mutta sikatilaa pitävällä Pekka Kauppisella on oma käsityksensä siitä, mitä tarkoitusperiä hänen tilansa mahdollisesti pirstova linja toteutuessaan palvelee.
”Eiköhän se sähkö päädy niihin Kymenlaakson alueelle ja muualle etelään suunniteltuihin datakeskuksiin, koska eihän siellä muu sähkön kulutus niin vahvasti kasva. Me siirtolinjojen vaikutuspiiriin jäävät maksamme hintaa näistä halvan sähkön varaan tehdyistä investoinneista.”
Kauppisen tapauksessa tilan maista 18 hehtaaria jäisi suunnitellun linjan suoja-aluelle. Siitä kuusi hehtaaria on peltoa.
”Peltojen viljely vaikeutuisi linjan alla, se on selvää. Tulevaisuudessa miehittämättömät maatalouskoneet yleistyvät, eikä kukaan osaa sanoa, miten linjan synnyttämä magneettikenttä vaikuttaa niiden käyttömahdollisuuksiin”.
On selvää jo nyt, että tietyiltä osin linjausta harkitaan uudelleen.
Linjaa suunnittelevan Fingrdin mukaan yhtään taloa ei jouduta lunastamaan johdinkäytävän alta.
”Hanke on mittava, mutta sen linjausvaihtoehdot on pystytty vetämään melko harvaan asutuille alueille niin, että asuntoja ei jää sen alle”, ympäristöasioista vastaava vanhempi asiantuntija Marja Nuottajärvi sanoo.
Linjalle on piirretty viisi eri vaihtoehtoista toteutusreittiä, jotka Fingridin mukaan ovat tasavahvoja. Aikanaan toteutettavaksi tulevan linjan pituus tulee olemaan vajaat 200 kilometriä.
”Lopullinen valinta tehdään saadun palautteen perusteella, ja sitä on saatu runsaasti. Niiden perusteella on selvää jo nyt, että tietyiltä osin linjausta harkitaan uudelleen.”
Linjan tuntumassa asuvan Pyry Perälammen mukaan uudelleenharkinnalle on tarvetta jo siksi, että linjan vaikutuspiirissä asuvia ei ole osallistettu hänen mukaansa millään tapaa siirtolinjan valmisteluun.
”Esimerkiksi yleisesti YVA-prosesseissa käytettyä työpajamenettelyä ei ole esitetty toteutettavaksi lainkaan. Työpajat on lähes ainoa mahdollisuus saada ajantasaista tietoa hankeen sosiaalisista vaikutuksista.”
Toteutuessaan noin 700 maanomistajan maita jää linjan alle. Jokainen linjan kilometri nielaisee vajaat kymmenen hehtaaria maata. Kaikkiaan siis Harjulinjan alle voi arvioida jäävän noin 1 800 hehtaaria maata, josta valtaosa on metsää.
Linjojen alle maataan menettävien asema koheni elokuussa, kun korvauksia alettiin laskemaan omaisuuden markkina-arvon mukaan. Siihen lisätään 25 prosentin korotus kohteen- ja haitankorvauksessa.
Se ei kuitenkaan poista mielipahaa maan menetyksestä, johon liittyy myös epäsuorasti taloudellista menetystä
”Kun Fingrid lunastaa johtokäytävän alle jäävän maan toistaiseksi, sen vakuus- ja myyntiarvo on sen jälkeen pyöreä nolla”, Pekka Kauppinen sanoo.
Kysymyksiä herättää myös se, miten kevyesti siirtolinjojen rakentamisen aiheuttamaan metsäkatoon suhtaudutaan.
”Raivatulta pellolta korjattua viljaa tai rehua ei saa myydä tai syöttää tuotantoeläimille, eikä raiviolta kaadettu puutavaraa kelpaa sertifiointiin. Ja nyt metsään tehdään tuhansien hehtaarien aukkoja surutta.”
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
