Uimarannan vesi voi näyttää likaiselta, mutta luokitellaan silti hyvänlaatuiseksi − ilmastonmuutos ja rankkasateet uhkaavat uimavesien puhtautta

Uimavesi voi olla laadultaan hyvää, vaikka se näyttäisi hyvin likaiselta. Tämä johtuu siitä, että uimavesien laatua seurataan tietyillä mittareilla, jotka keskittyvät uimavesien terveellisyyteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoissuunnittelija Outi Zacheuksen mukaan uimarantojen vedenlaadun valvonnan perusajatus on se, ettei uimavedestä aiheudu uimarille terveydellistä haittaa.

Uimarantavesistä pitää lainsäädännön mukaan tutkia suolistoperäisen saastumisen indikaattorimikrobeja eli Escherichiae-coli -bakteeria ja suolistoperäisiä enterokokkeja. Lisäksi sinilevätilannetta arvioidaan aistivaraisesti.

Myös tuoreimman Euroopan uimavesiraportin mukaan Suomen uimavesien laatu on hyvä, mutta osalla rannoista vedenlaatu jää kuitenkin selkeästi tätä heikommaksi eli tyydyttäväksi tai huonoksi.  Kuva: Carolina Husu

THL koostaa kuntien terveydensuojeluviranomaisten tekemistä valvontaraporteista yhteenvedon, joka raportoidaan EU-komissiolle. Raportointivastuu perustuu uimavesidirektiiviin.

Yhteenvetoraportissa uimaveden laatu luokitellaan neljän uimakauden aikana saatujen indikaattorimikrobitulosten perusteella neljään eri luokkaan, jotka ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja huono.

Myös tuoreimman Euroopan uimavesiraportin mukaan Suomen uimavesien laatu on hyvä, mutta osalla rannoista vedenlaatu jää kuitenkin selkeästi tätä heikommaksi eli tyydyttäväksi tai huonoksi.

Zacheus toteaa, että taustalla voi olla monenlaisia syitä. Ihmisen ulosteen lisäksi luonnoneläinten ulosteet ja jätevedet sisältävät tuloksiin vaikuttavia bakteereja.

Ekologisesta näkökulmasta katsottuna rannikkomme rantavesistä hyvässä tilassa ovat vain Merenkurkun rantavedet. Kuva: Carolina Husu

Kattavasta raportoinnista ja seurannasta huolimatta vaikkapa veden kirkkautta ei uimavesiraporteissa seurata.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoo, että joku voi kokea haitalliseksi esimerkiksi rannan tummavetisyyden tai savisameuden, mutta niitä ei huomioida, koska ne eivät vaikuta ihmisten terveyteen.

”Kyllähän vedessä voi uida, vaikka se vähän ruskehtavaa humussamennuksen takia olisikin”, hän muistuttaa.

Myöskään veden kuntoa heikentävä rehevöityminen ei vaikuta yleensä suoraan veden uintikelpoisuuteen. Ainoa poikkeus on keskikesä, jolloin sinilevämäärät kasvavat.

Vaikka uimavesien laatu on pysynyt hyvänä jo pitkään, tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Ilmastomuutoksen myötä rankkasateiden ennustetaan lisääntyvän, ja niiden myötä aiempaa enemmän epäpuhtauksia huuhtoutuu rantavesiin. Lisäksi pitkittyneet hellejaksot saattavat pidentää sinileväesiintymien kestoa.

Koska uimarannat ovat erilaisia, ei uimavesien tulevaisuuden laatua THL:n Zacheuksen mukaan pystytä kuitenkaan tarkasti ennustamaan.

Kattavasta raportoinnista ja seurannasta huolimatta vaikkapa veden kirkkautta ei uimavesiraporteissa seurata.  Kuva: Tauno Kohonen