Sopivien asuntojen puute torppaa monen maallemuuttohaaveet – perheiden lisäksi moni sinkku halajaa maaseudun rauhaan

Kiinnostus maalle muuttamista kohtaan heräsi korona-aikana etätöiden lisääntymisen myötä. Silti varsinaisia muuttopäätöksiä on tehnyt melko harva.

Maallemuutosta haaveileva törmääkin yhä moniin käytännön esteisiin. Hämeenlinnan seudulla Polku kylään -hankkeessa halutaan madaltaa maallemuuton kynnystä.

Hankkeeseen liittyen Alvettulan kyläyhdistys järjesti syyskuun ensimmäisellä viikolla kahdelle perheelle mahdollisuuden osallistua viikon mittaiseen asumiskokeiluun kylällä.

”Asumiskokeiluun saatiin peräti 54 hakemusta. Kiinnostuneiden määrä yllätti meidät iloisesti. Yllättävää oli sekin, että vaikka hakemuksista lähes puolet oli lapsiperheiltä, niin hakijoista peräti kolmasosa oli äitejä lapsiensa kanssa", kertoo kyläasiamies Elina Leppänen.

Myös lemmikkieläimiä oli kolmasosalla hakijoista.

Asumiskokeiluun osallistuneet ehtivät vierailla myös paikallisella uimarannalla. Kuvassa vasemmalta Onni Närhi, paikallisopas Mikko Tapola, Mikael Paahtio, Heidi Lehtimäki sekä Toivo ja Anne Närhi. Kuva: Harri Nurminen

”Hakijoissa oli myös paljon sinkkunaisia, vaikka maalaiskunnat monesti keskittyvät markkinoinnissaan vain lapsiperheisiin”, Leppänen sanoo.

Huomattavaa oli myös se, että suurin osa hakijoista oli Kanta-Hämeen ulkopuolelta, pääkaupunkiseudulta ja Tampereen seudulta. Suurimmalle osalle hakijoista Alvettula ja Hauho olivat entuudestaan vieraita paikkoja.

”Kun olemme jututtaneet aiemmin tänne muuttaneita, heillä on yleensä ollut joku sukulaisuussuhde tai muu kontakti kylään. Tarvetta tällaiselle toiminnalle siis on", Leppänen sanoo.

Onni ja Toivo Närhi pääsivät äitinsä Anne Närhen mukana kokeilemaan, millaista olisi asua Alvettulan kylässä. Poikien nimet ovat osuvat, sillä uudet asukkaat olisivat myös monen hiipuvan maaseutupitäjän onni ja toivo.

Anne Närhi kertoo etsineensä kotia maalta jo pidempään. Alvettulan sijainti on yksi kylän suurimmista vetovoimatekijöistä, sillä tarvittaessa Alvettulasta on mahdollista käydä Tampereella töissä.

Monella maallemuuton esteenä on edelleen työ, sillä etätöiden lisääntymisestä huolimatta monella toimistolla pitää käydä useamman kerran viikossa.

Muuttopäätökseen vaikuttavat päiväkotien ja koulujen lisäksi myös paikalliset asuntomarkkinat. Vaunuja työntävät Alvettulaan jo aiemmin muuttanut Ida Sandberg ja muuttoa harkitseva Anne Närhi. Kuva: Harri Nurminen

"Hyvän sijainnin ja kyläkoulun takia olen ollut kiinnostunut juuri Alvettulasta. Alvettulan kyläkoulua parhaillaan uhkaava lakkauttaminen kyllä mietityttää, sillä kyläkoulu on valtavan iso plussa", Närhi toteaa.

Heidi Lehtimäki on toinen asukaskokeiluun osallistuvista äideistä. Hänen tyttärensä Jade Paahtio pääsi viikoksi kokeilemaan myös sitä, millaista olisi käydä kyläkoulua.

”Tosi kivaa on ollut”, Jade Paahtio kiteyttää ja kertoo, että parasta koulussa on se, että kaikki ovat pienessä koulussa kavereita keskenään.

Jade Paahtio pääsi kokeilemaan, millaista on käydä pientä kyläkoulua. Koulun lopettamispuheet huolestuttivat puolestaan Jaden äiti Heidi Lehtimäkeä. Kuva: Harri Nurminen

Maallemuuton yksi suurimmista kompastuskivistä niin Alvettulassa kuin muuallakin lähiseuduilla on se, että kylien asuntotarjonta ei aina vastaa kysyntää.

Kyläyhdistysaktiivi Irja Pohjola on koonnut listan Alvettulassa myynnissä olevista taloista ja tonteista.

Kesän kartoituksen jälkeen koossa on kylän alueelta kymmenenkunta kotia, jotka ovat joko myynnissä tai vuokrattavissa.

"Olemme luoneet hankkeessa polkua, jossa lyhytaikaisesta kokeilusta voisi siirtyä vuokra-asumiseen ja lopulta oman talon tai tontin ostamiseen", kertoo Päivi Kalliokoski, jonka pihapiirissä sijaitsevassa Bobackan pihatuvassa perheet ovat asustaneet.

"Myös tällainen yhteisöllinen asuminen esimerkiksi samassa pihapiirissä voisi olla monelle hyvä ratkaisu, jos sopivia tiloja on käytettävissä", Kalliokoski pohtii.