Joka toinen hyvinvointialue tekee tappiota vielä vuonna 2026

Hyvinvointialueiden talousnäkymät ovat huonontuneet kovaa vauhtia. Niiden yhteenlaskettu menoennuste tälle vuodelle on muuttunut satoja miljoonia euroja huonommaksi verrattuna niiden omiin talousarvioihin ja keväällä päivittämiin näkymiin.

Huhtikuussa kaikkien hyvinvointialueiden yhteiseksi alijäämäksi arvioitiin 860 miljoonaa euroa, toukokuussa 1,2 miljardia ja heinäkuussa jo 1,4 miljardia euroa. Syvä miinusura näyttää jatkuvan elokuun lukujen valossa.

Koska alueet eivät saa kerryttää alijäämää, niiden pitää kuroa kiinni sekä niiden aloitusvuonna 2023 syntynyt noin 1,3 miljardin euron alijäämä että tänä vuonna syntyvä. Valtionvarainministeriön mukaan juuri näiden vuosien kehitys tuo haastetta seuraaville vuosille.

Alueiden säästökyky ja lähtökohdat ovat erilaiset, mutta kaikki joutuvat sopeuttamaan.

Vaikka palveluja pannaan uusiksi, toiminta tehostetaan ja työnkuvia muutetaan, haastetta tuovat valtiovarainministeriön mukaan lakisääteisten palveluiden turvaaminen, kustannusten ja palkkojen nopea nousu ja esimerkiksi vuokratyövoiman laaja käyttö.

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) onkin jo ilmoittanut vuokratyön suitsimisesta.

Valtio tarkistaa rahoitustarvetta kaksi kertaa vuodessa: ensi kevään kehysriihessä hyvinvointialueiden tämänvuotisten tilinpäätösarvioiden ja ensi syksynä vuoden 2026 tilinpäätöstietojen pohjalta, kun valtion talousarviota laaditaan.

Lisäksi aluekohtaiseen lisärahoitukseen on oikeus, jos lakisääteiset palvelut vaarantuvat. Toistaiseksi lisärahaa on hakenut vain Vantaa–Kerava, ja hakemuksen käsittely on kesken.

Hyvinvointialueiden talouden on oltava tasapainossa kolmen vuoden jaksoissa eli vuoteen 2026 mennessä. Ellei ole, valtio voi ottaa alueita tiukempaan liekaan, tarvittaessa arviointimenettelyyn, ja jopa yhdistää niitä. Yhdistämisestä seuraisi todennäköisesti lisäsäästöjä, palveluiden keskittämistä ja esimerkiksi terveysasemien sulkemista.

Yhdistämisiin ei Ylen tuoreessa kyselyssä löydy eduskunnasta isoja haluja.

Myös hyvinvointialueiden johtajat tiedottivat maanantaina yhdessä, etteivät palvelut ole kriisissä eikä asukkaiden tai henkilöstön tarvitse olla huolissaan.

Valtiovarainministeriö on tehnyt laskelmia hyvinvointialueiden talousarvioiden ja -ennusteiden perusteella. Alueiden menojen ja rahoituksen välinen ero näyttäisi kasvavan 5,4 miljardiin euroon vuosina 2023–2026. Alueet tavoittelevatkin keväällä kerätyn tiedon perusteella noin 3,5 miljardin euron säästöjä vuoteen 2026 mennessä.

Tosin taloussuunnitelmien vertailu on jo osin pielessä tämänvuotisen alijäämän vuoksi.

Jatkoon vaikuttaa se, jatkuuko vuonna 2023 nähty kustannusten nopea nousu. Vaikka se olisi 1,3 prosenttia eli maltillista, alueiden alijäämät tulisivat kyllä katetuiksi keskimäärin koko maassa takarajaan eli 2026 loppuun mennessä, mutta yli puolella alueista olisi edelleen alijäämää.

Tulos kääntyisi ylijäämäiseksi vuonna 2025, jos kustannukset pysyvät kurissa ja kun valtio maksaa alueille ensi vuonna 1,46 miljardin euron jälkikäteistarkistuksen. Jälkikäteistarkistus tehdään kahden vuoden viiveellä vastaamaan toteutuneita kustannuksia eli ensi vuoden maksu koskee vuotta 2023.

Kevään laskelmista näkyy, että yli tuhannen euron asukaskohtainen ero menoissa ja tuloissa on vuosina 2023–2026 totta 15:llä kaikkiaan 21 alueesta: Vantaa–Keravan, Itä- ja Keski-Uudenmaan, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Etelä- ja Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla. Näistä vain Etelä-Karjala näyttäisi saavan kurottua eron umpeen ja Lappikin melkein.

Käytännössä alueiden kannattaisi säästää etupainotteisesti.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan säästötavoite on tälle vuodelle 90 miljoonaa euroa ja sen lisäksi kahdelle seuraavalle 55 miljoonaa eli yhteensä 437 miljoonaa eli liki puoli miljardia euroa. Yhtä suuri kokonaissopeutus odottaa Varsinais-Suomea.

Sen sijaan Pohjois-Savo säästää kaikkina kolme vuonna 33 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 100 miljoonaa.

Myös Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Karjala aikovat pärjätä tämänvuotisten suuruisilla säästöillä kaikki kolme vuotta.

Alueiden taloustietoja voi katsella sivustolta tutkihallintoa.fi