Ministeriö kumoaa kaupan väitteet ruuan hinnan noususta

Maa- ja metsätalousministeriö kumoaa käsityksiä siitä, että pian eduskuntaan tuleva elintarvikemarkkinalaki nostaisi ruuan kuluttajahintoja.

Ministeriön perusviesti on, että esityksellä ei ole vaikutusta myöskään kaupan omien merkkien valikoimaan tai hintoihin.

”Esitys ei heikennä hyviä kauppatapoja noudattavien toimijoiden asemaa. Jos kauppa on toiminut reilusti, ei tästä lakiesityksestä johtuen tule mitään hallinnollista taakkaa”, ministeriö alleviivasi taustatilaisuudessa viime viikolla.

Ministeriö katsoi asiakseen kommentoida uudistusta, sillä kaupan mielestä laki lisää hallinnollista taakkaa. Se yhdessä kaupan omien merkkien sääntelyn kanssa nostaa ruuan kuluttajahintaa.

Tämän tulkinnan kumoaa myös elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen.

”Ruuan hinta voi nousta, mutta en näe suoraan syy-yhteyttä, minkä takia hinnat nousisivat lain takia”, Sukanen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Aiemmin kaupan väitteitä ovat liian pitkälle menevinä kritisoineet myös MTK ja ruokayritysten liitot.

Lain tavoitteena on tasapainottaa ruokaketjun toimijoiden neuvotteluvoimaa. Se tarkoittaa, että katteita siirtyisi kaupalta muille alan toimijoille. Ensin ruokateollisuudelle ja sieltä myös pikku hiljaa maanviljelijälle.

Lidlin Suomen toimitusjohtaja Conor Boyle myöntää Iltalehden yliökirjoituksessa, että laki vahvistaisi ruokayritysten tuotemerkkejä kaupan omien merkkien sijaan.

Sukasen teettämän kyselyn mukaan kaupan merkkien suurin ongelma ruokayritykselle ovat pienet katteet. Tiedossa on, että kaupan katteet puolestaan ovat korkeat. Käytännössä siis, jos Boylen arvio toteutuu, laki toimisi juuri kuten on tarkoitettu.

Kaupan merkkeihin liittyy kyselyn mukaan muitakin ongelmia: riskit kasautuvat pienille yrityksille ja kauppa kopioi yritysten tuotteita.

Tosiasia on, että ruokaketjussa osa pienistä pelkää isoja. Niitä ei uskalleta haastaa markkinoiden menettämisen pelossa.

Sukasen mukaan pelko on aitoa. Hänen mukaansa elintarvikeyritykset eivät uskalla puhua edes anonyymisti. Ongelmia ei nosteta esiin kostotoimien pelossa.

Näihin kaikkiin ongelmiin laki voi auttaa.

Kaupan mielestä laki tuo sille kustannuksia, jotka siirtyvät suoraan kuluttajille. Jos näin käy ja kauppa pystyy pitämään katteensa ennallaan, se viittaa siihen, mitä moni epäilee: kilpailu kaupan alalla ei toimi.

Toisin sanoen kaupparyhmien välisen kilpailun pitäisi hillitä kuluttajahinnan nousua ja kauppa joutuisi tarkistamaan katteitaan.

Vaikka hallinnollisia kustannuksia kaupalle tulisikin, ei summa kaupan toimijoiden suuren koon huomioiden ole niin suuri, että sillä olisi merkittävä vaikutus kuluttajahintaan saakka.

Kauppa voi myös tehostaa toimintaansa. Jättämällä vaikka yhden hypermarketin rakentamatta, säästyy kummasti rahaa muihin toimintoihin.

Tällä hetkellä tuottajilta on pyydetty myös sopimuksen kannalta turhia tietoja esimerkiksi tuotteiden tarkasta kulurakenteesta. Tätäkin vallankäytön muotoa laki pyrkii suitsimaan.

Kaupan uhkailu kuluttajahintojen nousulla on hyvin kevyellä pohjalla. Kauppa myös heräsi siihen hyvin myöhään. MT on seurannut asiaa pitkään ja kauppa veti hintakortin vasta äskettäin, viime metreillä. Kaupan reaktio kertoo, että laki voi toimia.

Lidlin Boylen kommentti on kaupan puolelta ensimmäinen viittaus siihen suuntaan.