• VTT haluaa saada Suomeen ensimmäisen kaukolämpöreaktorin vuonna 2030 – pienydinenergia voisi korvata hiilen, turpeen tai biomassan polttoa kaukolämmön tuotannossa

    Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt kaukolämmön tuotantoon tarkoitettua pienydinreaktoria vuodesta 2020.
    Tavoitteena on, että nämä panostukset kiihdyttävät teollisuuden uudistumista yrityksissä ja houkuttelevat lisäinvestointeja suoraan yrityksiin, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
    Tavoitteena on, että nämä panostukset kiihdyttävät teollisuuden uudistumista yrityksissä ja houkuttelevat lisäinvestointeja suoraan yrityksiin, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara. Kuva: LEHTIKUVA/Markku Ulander
    Uutiset|Energia
    17.1.202312:47
    STT

    Teknologian tutkimuskeskus VTT asettaa tavoitteeksi, että Suomeen rakennetaan ensimmäinen kotimainen kaukolämpöreaktori vuonna 2030. Hanke on yksi VTT:n tänään julkistamista viidestä investointikohteesta, joilla pyritään edistämään kestävää teollista kasvua ja vihreää siirtymää sekä kiihdyttämään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä.

    VTT on kehittänyt kaukolämmön tuotantoon tarkoitettua LDR-50-pienydinreaktoria vuodesta 2020. Tavoite on kaupallistaa teknologia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. VTT investoi kaukolämpöreaktorin jatkokehitykseen viisi miljoonaa euroa vuosina 2023–24.

    VTT:n tutkimustoiminta kohdistuu kaukolämpötuotantoon, kun muualla työstettävissä SMR- eli pienydinvoimalahankkeissa kehitetään pääasiassa sähkön tuotantoa tai sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

    Nykyiset kaukolämmöntuotannon ympäristövaikutukset ovat suuria, mutta pienydinenergia voisi korvata hiilen, turpeen tai biomassan polttoon perustuvaa lämmöntuotantoa. Pieniä ydinreaktoreita voidaan valmistaa sarjatuotantona, joten investointikustannus olisi pieni ja sovitettavissa usean kaupungin budjettiin, VTT arvioi.

    VTT:n muut tutkimusinvestoinnit kohdistuvat muovien ja tekstiilien kierrätysmenetelmien kehittämiseen, metsäteollisuuden energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen, biosynteettisten materiaalien kehittämiseen ja lääkinnällisten laitteiden pilotointiin.

    Lisäksi VTT on tehnyt aloitteen rakentaa Espoon Otaniemeen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian TKI-keskittymä. Kehitysympäristön tarkoituksena on lisätä alan TKI-toimintaa Suomessa, kasvattaa tuote- ja palveluvientiä ja houkutella kansainvälisiä osaajia, yrityksiä ja investointeja. Mukana hankkeessa ovat Espoon kaupunki, Aalto-yliopisto ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenet.

    Investoinnit rahoitetaan VTT:n voittovaroista, joita on kertynyt 28 miljoonaa euroa siitä lähtien kun VTT:stä vuonna 2015 tehtiin osakeyhtiö. VTT käyttää tästä summasta kolmen vuoden aikana 15 miljoonaa euroa siemenrahoituksena.

    ”Kaikissa investointikohteissa on mukana sellaista VTT:n ja tutkimuskumppanien osaamista, joka tekee niistä ainutlaatuisia. Näissä alueissa näemme mahdollisuuden saavuttaa seuraavaksi teollinen skaala ja sitä kautta luoda uutta liiketoimintaa Suomeen”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara tiedotteessa.

    Mukaan on Vasaran mukaan jo lupautunut useita kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä.

    ”Tavoitteena on, että nämä panostukset kiihdyttävät teollisuuden uudistumista yrityksissä ja houkuttelevat lisäinvestointeja suoraan yrityksiin”, Vasara sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Valmetin Tampereen voimakattilatehtaalla on kehitetty ratkaisuja siihen, miten biokattilat voivat jatkossa toimia ilman turvetta. Teknologiajohtaja Ari Kokko, tuotantojohtaja Pekka Säämänen ja tehtaanjohtaja Ville Lehtikangas esittelevät kammioputkea, joka on suunniteltu kestämään ilman turpeen suojaavaa vaikutusta.

      Energia | Turve oli vuosikymmeniä voimakattiloiden suoja – näin sen polton loppuminen pakottaa muuttamaan kattiloiden rakennetta

      Tilaajalle
    • Suomen lämmitysratkaisun taustat löytyvät sekä historiallisista tilanteista että maantieteestä.

      Energia | Suomessa tehtiin päätös, joka suojaa meitä monen Keski-Euroopan maan kohtalolta − näin kaukolämpö ja sähkö voittivat kaasun

    • Turvemaa, ilmastopahis vai ruokaturvan lisääjä?

      Kasvintuotanto | Parjatut turvemaat ovat monella tilalla satovarmimpia

    Artikkelin aiheet
    VTT
    pienydinenergia
    kaukolämpöreaktori
    vihreä siirtymä
    teollinen kasvu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi