• Parjatut turvemaat ovat monella tilalla satovarmimpia

    Ohra- ja kaurasadot olivat viime ja tänä vuonna parhaat Pohjanmaalla, missä eloperäisten peltojen osuus on suuri.
    Turvemaa, ilmastopahis vai ruokaturvan lisääjä?
    Turvemaa, ilmastopahis vai ruokaturvan lisääjä? Kuva: Pekka Fali
    Maatalous|Kasvintuotanto
    10.12.202204:00
    Satu Lehtonen

    Kun kuivuuskaudet koettelevat, moni viljelijä on kertonut saaneensa parhaat sadot turve- ja multamailtaan. Esimerkiksi viime vuonna ne maakunnat, joissa eloperäisten peltojen osuus on suuri, pelastivat Suomen pahimmalta katovuodelta.

    MT pohti vuosi sitten, onko satovarmuuden sekä turve- ja multamaiden välillä yhteyttä.

    Viime vuoden viljasato oli yksi heikoimmista vuosikymmeniin. Varsinkin Etelä-Suomessa sadot olivat huonoja. Parhaat ohran ja kauran sadot korjattiin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

    MT pyysi viime vuonna Eurofinsiltä viljavuusnäytteiden maaperätietoja. Eniten turve- ja multamailta tulleita näytteitä oli vuosina 2016–2020 Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Myös Satakunnassa on keskimääräistä enemmän turve- ja multamaita.

    Tänäkin vuonna Pohjanmaa erottui satotilastossa. Sekä rehuohran että kauran keskimääräinen hehtaarisato oli siellä korkein. Seuraavina tulivat Satakunta, Varsinais-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa.

    Lisää aiheesta
    • Kuivuus leikkaa satoja voimakkaasti, jopa viidennekseen normaalista.

      Ilmastonmuutos | Kuivuutta ja isoja eroja sadoissa: Viljelijöiden kokemukset viime kasvukausilta vastaavat hyvin sitä, miten ilmastonmuutoksen ennakoidaan vaikuttavan

    • Turve- ja multapellot pelastivat Suomen pahimmalta katovuodelta

    • Lupahakemus syksyn näytteenottoa varten tuli noin tuhannelle tilalle.

      Maatalouden ympäristötoimet | Tiloilta haetaan lupaa mitata pellon turvekerros, pyyntö herättää kysymyksiä – kielletäänkö turvelohkojen viljely tulevaisuudessa?

    • Jari Lepän mukaan vähäistä tutkimustietoa peltojen hiilipäästöistä selittää se, että ilmasto on tullut keskeiseksi tutkimusaiheeksi vasta hiljattain.

      Leppä: Käynnissä olevilla tutkimuksilla pitää saada tarkempaa tietoa peltojen päästöistä – "Näin isot ratkaisut eivät voi perustua vajavaisiin tietoihin"

    • Maveplanin salaojasuunnittelija Markus Sikkilä on mukana Salaojayhdistyksen vetämässä hankkeessa, jossa Sievissä Sikkilän pellolla tutkitaan peltoviljelyn tuottavuuden parantamista ja vesistökuormituksen vähentämistä säätösalaojituksella ja valtaojan padotuksella.

      Miten saada pelto kuivumaan, jos ilmastonmuutos lisää kesän rankkasateita? Nämä asiat viljelijän kannattaa tarkistaa

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle