Li Anderssonin mielestä päästökaupasta saadut tulot pitäisi ohjata hiilipäästöjen vähentämiseen. ”Nyt varat ovat päätyneet vähän sinne sun tänne budjetin alijäämän paikkaamiseen.” Kuva: Ilkka Heino
Suomalaismepit kirittävät fossiilisesta energiasta irtautumista – ”Putin tappaa EU-rahoilla ihmishenkiä joka päivä”, Ohisalo herättelee
Suomalaiset mepit ovat huolissaan aikeista heikentää EU:n päästökauppaa. Suomen kaltaiset edelläkävijät kärsisivät ja Keski-Euroopan saastuttava teollisuus hyötyisi.TilaajalleStrasbourg
Ilmastokestävien keinojen valjastaminen ruoantuotantoon on Maria Ohisalon mukaan usein hyvinkin kannattavaa viljelijöille. Hän puhui keskiviikkona toimittajille Ranskan Strasbourgissa. Kuva: Ilkka HeinoEU:ssa pääpaino ilmastotoimissa tuntuu olevan kuumuuteen sopeutumisessa ja katastrofien hallinnassa, kuten metsäpalojen sammuttelussa. Sen sijaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ei ponnistella tarpeeksi, eikä riittävän nopeasti.
Europarlamentaarikko Li Andersson (vas.) on huolissaan aikeista heikentää päästökauppajärjestelmää. Painetta sille luo keski- ja eteläeurooppalaisten maiden, kuten Saksan ja Italian, saastuttava teollisuus, joka haluaa varmistaa kilpailukykynsä.
Pohjoismaissa teollisuus on jo investoinut puhtaaseen energiaan ja tuotantoon, joten fossiilisen energian käytön tukeminen ei ole reilua Suomen kaltaisille edelläkävijöille.
”Jos ei hiilinieluja kasvateta, niin päästöjä pitää vähentää entistä enemmän. Se maksaa tosi paljon enemmän rahaa.”
Ilmastotoimissa lipsuminen olisi katastrofaalista koko Euroopan tuottavuudelle ja kilpailukyvylle, sillä maanosa lämpenee kiihtyvällä vauhdilla. Maastoa palaa ja sadot romahtavat.
”Jo tämä kahden asteen lämpötilan nousu vähentää kaksi prosenttia meidän bruttokansantuotetta. Kolme astetta tekisi 12 prosentin loven BKT:hen. Se tarkoittaa vähemmän verotuloja ja tuottavuutta ja lisää kurjuutta”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) herättelee.
”Sitten kun edetään johonkin 20 prosentin miinukselle, yhteiskunnat romahtavat. Paljon voidaan kuitenkin tehdä nopeuttamalla vihreää siirtymää. Fossiilista tuotantoa ei pitäisi tukea”, Pietikäinen lisää.
”EU on tukenut Putinin sotaa enemmän maksamalla venäläisestä energiasta Venäjälle kuin antamalla tukea Ukrainalle. Putin tappaa EU-rahoilla ihmishenkiä joka päivä. Jäädytetyt venäjän varat pitäisi antaa Ukrainalle”, europarlamentaarikko Maria Ohisalo (vihr.) napauttaa.
Hän näkee, että päästövähennysten saavuttamisen ja hiilinielujen vahvistamisen eteen on ponnisteltava hanakammin. EU:lla on kunnianhimoinen tavoite vähentää ilmastopäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä.
”Jos ei hiilinieluja kasvateta, niin päästöjä pitää vähentää entistä enemmän. Se maksaa tosi paljon enemmän rahaa”, Ohisalo perustelee ennallistamistoimien ja metsiensuojelun tärkeyttä.
Hän huomauttaa, että etenevä luontokato kiihdyttää entisestään ilmastokriisiä.
Vihreät painottavat hiilensidontaa ja monimuotoisuuden turvaamista myös maatalouden CAP-tukineuvotteluissa. Ilmastokestävien keinojen valjastaminen ruoantuotantoon on Ohisalon mukaan usein hyvinkin kannattavaa viljelijöille.
Sirpa Pietikäisen mielestä maataloudessa pitäisi tukea peltojen hiilensitovuutta muun muassa seka- ja vuoroviljelyllä. Lajiston monimuotoisuuden lisääminen auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja satojen vahvistamisessa.
Pietikäinen huomauttaa, että isot, energiaa vievät karjatilat ja tuontilannoitteista riippuvaiset, yhden kasvin tuottamiseen keskittyneet tilat ovat haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen aiheuttamissa ääri-ilmiöissä.
”Seuraava sota tullaan käymään vedestä.”
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen (vas.) kirittää suomalaisia suojaamaan pohjavesivaransa ja pitämään huolen, että ne pysyy kansallisissa omistuksessa.
”Seuraava sota tullaan käymään vedestä.”
Kyllönen on huolissaan myös ruokahuollosta: ”Varsinkin ensi vuonna on tulossa vielä super-El Niño. Nyt kannattaa laittaa omat pottu- ja porkkanamaat kasvamaan ja täyttää pakastimet hirvenlihalla.”
Pietikäinen nostaa esiin rakennusten energiatehokkuuden tärkeänä ilmastotoimena.
”Meillä olisi mahdollisuus muuttaa valtaosa rakennuskannasta energiankuluttajista energian tuottajiksi. Aurinkopaneeleja katoille ja muutoksia rakennustapaan.”
Toinen tehokas keino olisi ympäristökriteereiden sisällyttämiin julkisiin hankintoihin. Rakentamisen ohella se koskisi muun muassa ruokaa.
EU:lla on tavoite lisätä jäsenmaiden julkisia hankintoja unionin alueelta, mikä tukisi omaa talouttamme. Myös laatuvaatimuksia nostetaan, joskin Pietikäisen mielestä riittämättömästi.
Kiertotalousasetuksella puolestaan vahvistetaan EU:n omavaraisuutta raaka-aineista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
