Miten kyttyrälohi saataisiin hyödynnettyä? Ensi vuonna ”zombie-lohta” voi nousta Tenoon ennätysmäärä

Ensi kesänä Tenojokeen odotetaan jälleen jättimäistä kyttyrälohien nousua.

”Jos lisääntymistahti jatkuu entisenlaisena, eli nousukanta kasvaa noin kolmanneksella, niin ensi kesänä Tenoon voi nousta puolikin miljoonaa kyttyrälohta”, sanoo Tenon kalatalousalueen puheenjohtaja Mika Aikio.

Hänen mukaansa kyttyrälohta aiotaan torjua samalla tavalla kuin viimeksi, nuottamaalla ja kulkutuksella eli ajoverkoilla.

”Ne ovat tehokkaimmat pyyntikeinot. Vapakalastus toimii myös, sillä kyttyrälohi käy todella reippaasti vieheeseen kiinni”, Aikio kertoo.

Tenojoki on Suomen ja Norjan rajajoki, joka virtaa aivan pohjoisimmassa Lapissa.  Kuva: Kari Salonen

Kyttyrälohi on peräisin Tyyneltä valtamereltä. Se on levinnyt Atlantille Venäjän Kuolan niemimaalle tekemien istutusten vuoksi.

Kyttyrälohen kutu tapahtuu kahden vuoden sykleissä. Tenon nousukantojen koko vaihtelee merkittävästi, sillä erityisesti parittomien vuosien kutukanta saatiin vakiintumaan istutuksilla.

Tänä kesänä Tenoon nousi vain yksittäisiä kyttyrälohia. Viime vuoden kaltaisesta vyörystä ei ollut tietoakaan.

Ensi kesänä luvassa on kuitenkin parittoman vuoden kanta, joka tapaa olla kyttyrälohen luonnollisillakin kutualueilla parillisia vuosia suurempi.

Kyttyrälohi on agressiivinen kala, joka valtaa elintilaa kotoperäisiltä lajeilta kuten atlantinlohelta. Tämän vuoksi vieraaseen suhtaudutaan etenkin Norjassa hyvin jyrkästi.

”Pohjois-Norja nähdään porttina, jonka kautta kyttyrälohi saattaisi levitä paljon laajemmille alueille Atlantilla. Se Norjassa halutaan estää”, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

Hän ei ota kantaa kyttyrälohien mahdolliseen määrään ensi kesänä, sillä kannat sekä kasvavat että romahtavat nopeasti ja arvaamattomasti.

Tulipa kyttyrälohta miten paljon hyvänsä, Suomen mahdollisuuksia toimia tilanteessa rajaa Norjan kanssa solmittu Tenon kalastussääntö.

Koska norjalaiset tahtovat torjua kyttyrälohen vakiintumisen rajajokeen, molempien maiden tulee valtiosopimuksen mukaan tehdä yhteistyötä asiassa.

Hakaste katsoo, että kyttyrälohen karkottaminen Tenojoesta tulee olemaan hyvin vaativaa. Etenkin, kun häätötoimet eivät saisi heikentää joen kotoperäisiä lohikantoja.

”Norjan näkemys on, että kyttyrälohi täytyy torjua myös Tenosta. Suomi on kuitenkin painottanut, että samalla ei saa tehdä hallaa joen alkuperäislajeille.”

Lohenkalastus on ollut Tenojoen asukkaille erittäin tärkeä ruoan lähde. Atlantinlohen kalastus on kuitenkin ollut usean vuoden ajan kiellettyä lajin heikentyneiden kantojen vuoksi. Kuva: Pekka Fali

Suomen ja Norjan välistä Tenon kalastussääntöä päivitettiin kuluvan vuoden kevättalvella. Samalla kyttyrälohen kalastukseen tehtiin joitakin helpotuksia, muun muassa sallittuihin pyyntitapoihin.

Kyttyrälohta saa kalastaa niillä välineillä ja luvilla, joita Tenolla on kulloinkin käytössä lohen ja muiden kalojen kalastukseen. Lapin ely-keskus voi lisäksi myöntää lupia paikallisyhteisöjen vetämille kyttyrälohen poistopyyntihankkeille.

Kyttyrälohen pyynnissä henkilöt, jotka omistavat kiinteistöä ja kalastusoikeutta Tenolla, mutta asuvat muualla, saavat käyttää kyttyrälohen pyynnissä vapaa ja viehettä. Muussa kalastuksessa he voivat käyttää vain perhokalastusvälineillä.

Atlantinlohen osalta heidän kalastusmahdollisuutensa ovat paikallisia rajoitetumpia siinäkin tapauksessa, että joen alkuperäinen lohikanta jälleen vahvistuisi.

Kalastusmatkailijoiden mahdollisuutta kyttyrälohen kalastukseen on sen sijaan rajattu vapakalastukseen kevyillä perhokalastusvälineillä uudistetussakin kalastussäännössä.

Kalastusmatkailijoiden pyyntirajoituksia perustellaan atlantinlohen suojelulla.

”Jos kyttyrälohen kalastus olisi hyvin vapaata ja runsasta, riski atlantinlohen joutumisesta sivusaaliiksi olisi korkea. Siksi olemme tässä hyvin varovaisia. Sama koskee kyttyrälohen meripyyntiä”, Tapio Hakaste sanoo.

Kalastusmatkailijat saavat pyytää kyttyrälohta perhoilla. Paikallisille asukkaille ja muualla asuville Tenon kiinteistönomistajille on sallittu myös muita pyyntimuotoja. Kuva: Pekka Fali

Tulevana talvena kalastussääntöä tarkastellaan ja siihen tehdään voidaan tehdä muutoksia, jos kalakantojen tila sallii.

Suomi ja Norja ovat uudistamassa parhaillaan myös Näätämöjoen kalastussopimusta. Yhtenä uudistuksen tehtävänä on vastata tilanteeseen, jossa kyttyrälohi leviäisi suurissa määrin Näätämöjoelle.

Tenon kalatalousalueen Mika Aikio ei usko kyttyrälohen torjumisen onnistuvan.

”Ihmisvoimin se on toivotonta. Kyttyrälohi pitäisi ennemminkin nähdä hyödynnettävänä resurssina esimerkiksi kalastusmatkailun näkökulmasta. Vuonna 2023 tuli paljon kalastajia nimenomaan hyvän kyttyrälohisaaliin houkuttelemina.”

Aikion mukaan Tenolla kyttyrälohi nähdään mahdollisuutena, jota kannattaisi hyödyntää. Etenkin nyt, kun atlantinlohen kalastusta on rajoitettu kannan heikentymisen takia.

”Lohi on ollut monelle talolle erittäin tärkeä ruoan lähde. Kun lohenkalastusta on useamman vuoden ajan rajoitettu, niin paikalliset ovat nähneet kyttyrälohen mahdollisuutena paikata menetystä”, Aikio sanoo.