Pohjanmaalla mökkeilevä Li Andersson ei anna äänten kalastelun mennä arvojensa edelle

Kristiinankaupungin ulkopuolella, Siipyyn kylässä, sijaitsee vasemmistoliiton presidenttiehdokkaan Li Anderssonin kesämökki. Vanhan päärakennuksen rakensi hänen isoisänsä.

Pohjanmaan maaseudulla sijaitsevasta kesämökistä huolimatta Andersson ei ole mielikuvissa välttämättä maaseutuihminen. Andersson ei liioin itse ota ahkerasti osaa maaseutukeskusteluun. Hänen kotisivuillaan julkaisemassa blogissa hakusanat maaseutu, maatalous ja metsätalous tuottavat vuosien varrelta joitakin osumia.

Vuonna 2017 Andersson herätti paheksuntaa blogikirjoituksella, jossa vertasi henkilöautoa ja kerrostalon hissiä.

”Eihän kerrostalossakaan jokaisella asukkaalla ole omaa hissiä pystysuuntaiseen liikkumiseen, miksi vaakasuuntaiseen liikkumiseen tarvittaisiin jokaiselle oma auto”, Andersson kirjoitti.

Vaikka blogitekstissä huomio oli eritoten kaupunkien liikenteessä ja julkisen liikenteen kehittämisessä, kirjoitusta moitittiin maaseudun elämäntapaa ymmärtämättömäksi.

Anderssonin selkeä maaseutulinkki on äiti Siv Skogman, joka on kotoisin Siipyyn Metsälästä. Nuoruutensa kesinä Andersson nautti kalastamisesta äitinsä kotiseudulla, missä nykyinen kesämökkikin seisoo.

Skogman kertoi vuonna 2018 ET-lehden yhteishaastattelussa, että on kehottanut tytärtään harkintaan turkistarhausta koskevissa lausunnoissaan, sillä turkistarhaus on Pohjanmaalla tärkeä elinkeino.

”Olen neuvonut häntä varomaan vähän sanojaan ja esittämään jotain tarhauksen tilalle”, Skogman sanoi lehdelle.

Andersson antoi opetusministerikautensa alussa ilmoituksen sidonnaisuuksistaan ja omistuksistaan. Sen perusteella hänellä ei ole maatila- tai metsäomaisuutta.

Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella Andersson on hieman enemmän maaseutu- kuin kaupunkiehdokas. Tosin lähes kaikki muutkin ehdokkaat ovat kyseisellä janalla enemmän maaseutuun kuin kaupunkiin päin kallellaan.

Li Andersson on kotoisin Turusta. Hän on syntynyt 13. toukokuuta 1987. Hänen äitinsä on ammatiltaan toimittaja ja isänsä Jan-Erik Andersson kuvataiteilija. Anderssonin vanhemmat erosivat tyttären ollessa lapsi, ja hän asui vuoroviikoin isänsä ja äitinsä luona.

Andersson kirjoitti ylioppilaaksi Turun Katedralskolanista vuonna 2006. Ylioppilastodistuksessa oli kuusi laudaturia, muun muassa ranskasta, venäjästä, yhteiskuntaopista ja äidinkielestä, joka Anderssonilla on ruotsi.

Suomen kielen arvosana oli eximia. Andersson on kertonut, että ei alkuun osallistunut aktiivisesti vasemmistonuorten toimintaan, osin heikoksi kokemansa suomen kielitaidon vuoksi.

Vasemmistonuoriin Li Andersson liittyi 16-vuotiaana.

Andersson on opiskellut kansainvälistä oikeutta Åbo Akademissa. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti.

MT:n presidentinvaalihaastattelussa (4.12.) venäjää sivuaineenaan opiskellut Andersson kertoi, että vasemmistoliiton omatunto on nyky-Venäjän suhteen puhdas. Hänen mukaansa perinteiset suuret puolueet kokoomus, keskusta ja Sdp ovat olleet lähemmissä tekemisissä Putinin hallinnon ja puolueen kanssa.

Vuonna 2016 Andersson kirjoitti blogissaan, että Venäjän kanssa tulisi saada aikaan keskusteluyhteys vastapakotteiden purkamiseksi. Venäjä asetti Krimin miehityksen jälkeen pakotteita eurooppalaiselle elintarvikeviennille vastauksena EU:n pakotteisiin.

Andersson toimi Rinteen-Marinin hallituksen opetusministerinä. Ministerinä hän muun muassa vei läpi oppivelvollisuusikärajan nostamisen 18 vuoteen.

Andersson on avoliitossa entisen SM-liigakiekkoilijan Juha Pursiaisen kanssa. Pursiainen pelasi lappeenrantalaisessa Saimaan Pallossa puolustajana. Heillä on yksi lapsi

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin yksimielisesti presidenttiehdokkaaksi lokakuussa 2023.

Andersson kuuluu Suomen presidentinvaalien pitkän historian nuorimpiin ehdokkaisiin. Vuoden 1925 vaaleissa edistyspuolueen ehdokas Risto Ryti osallistui presidentinvaaliin ollessaan 35-vuotias. Li Andersson, Paavo Arhinmäki ja vuoden 1919 Maalaisliiton ehdokas Lauri Relander ovat kaikki olleet 36-vuotiaita vaalien hetkellä.

Presidenttiehdokkaana Andersson on nimennyt tärkeimmiksi arvoikseen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja kestävyyden.

Hän kertoi Maaseudun Tulevaisuuden vaalihaastattelussa (MT 4.12.), että haluaisi presidenttinä muun muassa ohjata Suomen Nato-jäsenyyttä norjalaiseen suuntaan.

Anderssonin mukaan vanha Nato-maa Norja ei ole sallinut alueelleen ydinaseita eikä pysyviä Nato-tukikohtia tai -joukkoja. Anderssonin mielestä Suomi voisi myös Naton jäsenenä edistää esimerkiksi rauhanvälitystä, aseistariisuntaa ja ympäristöasioita.

Kannatusmittauksissa Andersson on pysytellyt gallupista toiseen selvästi kärkiehdokkaiden takana. Ylen joulukuussa julkaiseman gallupin perusteella Andersson putosi seitsemästä prosentista viiteen. Ohi kiilasi Sdp:n Jutta Urpilainen. Kannatuskysely oli ensimmäinen, jossa Urpilainen oli virallisesti ehdokkaana.

Ylen mittaus oli ensimmäinen, jossa Urpilainen oli virallisesti ehdokkaana.

Andersson tuskin elättelee suuria toiveita edes vaalin toiselle kierrokselle pääsemisestä. Presidenttikisassa mukana oleminen antaa hänelle kuitenkin mahdollisuuden edustaa omia ja puolueensa arvoja tenteissä.

Tilanne sopii Anderssonille varmasti varsin hyvin.

Esimerkiksi MT:n marraskuisen presidenttitentin aikaan itärajan tilanne oli median tulikuuma puheenaihe. Vihervasemmiston ehdokkaaksi tituleerattu Pekka Haavisto koetti kieli keskellä suuta väistää päätoimittaja Jouni Kemppaisen kysymystä rajalinjojen väliin jäävistä ihmisistä.

Andersson saattoi sen sijaan ykskantaan sanoa, että Suomella on hänen nähdäkseen oikeudellinen ja moraalinen vastuu päästää ”puomien väliin” työnnetyt ihmiset maahan.

Lue sarjan muut jutut täältä.