

Kuka hoitaa vanhukset, kun hoitoa tarvitsevien määrä tulevaisuudessa merkittävästi kasvaa?
Tätä pohti eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto keskiviikon MT Live -lähetyksessä.
Murto muistutti, että vanhusten hoidon järjestäminen on hyvinvointivaltion ydinlupaus.
”Nyt tiedetään, että suurten ikäluokkien se vaihe, jossa he tulevat tarvitsemaan ympärivuorokautista tukea on hyvin lähellä. Siinä tullaan nyt testaamaan, onko lupaus oikeasti voimassa”, hän sanoo.
Jos lupauksesta aiotaan lipsua, se kannattaisi kertoa ääneen mahdollisimman varhain. Murto pitää tätä kuitenkin lähinnä teoreettisena vaihtoehtona.
Vaihtoehtoinen malli olisi esimerkiksi Välimeren maiden käytäntö, jossa vanhukset asuvat usein aikuisten lastensa luona, ja ovat ainakin osittain näiden hoidettavina.
Suomessa vastaava järjestely olisi kuitenkin vaikea toteuttaa.
”Asumme erillämme vanhemmista, ei ole isoja asuntoja, ei ole hoiva-avustajia säännöllisesti”, Murto listaa.
”Tällä hetkellä tuntuu olevan parempi, että lupaus yhteiskunnan järjestämästä hoidosta on voimassa. Me emme ole rakentaneet elämäämme sen varaan, että itseasiassa hoitajina olisivat lapset ja perhe, eikä se monelle ole mahdollistakaan.”
”Pian tullaan nyt testaamaan, onko lupaus siitä, että yhteiskunta hoitaa vanhukset oikeasti voimassa.”

Murto uskoo, että lupaus yhteiskunnan hoivasta säilyy vastakin.
”On periaatteessa kai mahdollista, että me vain epäonnistumme, mutta kyllä se käytännössä olisi katastrofi”, hän arvioi.
Murron mukaan vanhustenhoito tulee todennäköisesti saamaan tarvittaessa prioriteetin kilpailussa yhteiskunnan varoista.
Merkittävään hoidon tarpeen lisääntymiseen joudutaan tulevaisuudessa kuitenkin varautumaan. Esimerkiksi jatkuvaa hoivaa tarvitsevia muistisairaita tulee tulevaisuudessa olemaan selvästi nykyistä enemmän.
Muistisairaan hoitaminen ympärivuorokautisesti kotona on todella raskasta tai jopa mahdotonta.
”Oletan näin, että julkinen sektori hoitaa jatkossakin ympärivuorokautisen hoivan, sinne jatkossakin päästään. Välivaihetta, eli tuettua asumista pyritään maksimaalisesti tukemaan ja siihen saattaa syntyä myös yksityiset markkinat”, Murto sanoo.
Jo nykyisin omaiset voivat joutua raskaisiin tilanteisiin, kun hoitoon ei tunnu pääsevän, tai siinä kestää.
”On selvää, että viimeiset hetket ennen kriteerien täyttymistä voivat olla raskaita, ja siinä voidaan mennä tietysti pieleenkin”, Murto sanoo.
Myös hoitopaikat voivat tulevaisuudessa olla yhä kauempana kotoa, etenkin jos hoitoon siirtyvä asuu hiljenevällä maaseudulla. Keskittämiseen voi johtaa myös se, että tarvittavan hoitohenkilökunnan saatavuus on syrjäseuduilla keskuskaupunkeja heikompi.
”Meillä on syntynyt sukupolvi hyviä yrityksiä, mutta jokainen kasvuyritys, joka on mennyt yli miljardin euron arvoiseksi, on myyty ulkomaille, eikä yksikään niistä ole pörssissä.”
Murto avasi haastattelussa myös hänen johtamansa kasvutyöryhmän esityksiä hallituksen kehysriiheen. Erityisen paljon julkisuudessa on puhuttu perintöveron poistosta ja korvaamisesta luovutusvoittoverolla.
Murron mukaan on luonnollista, että monia suomalaisia koskettavasta perintöverosta puhutaan julkisuudessa paljon. Hän kuitenkin huomauttaa, että se on vain yksi työryhmän esityksistä.
Hänen mukaansa keskeinen kysymys Suomen talouden menestyksessä on kotimaisen omistuksen vahvistaminen.
”Meillä on syntynyt sukupolvi hyviä yrityksiä, mutta jokainen kasvuyritys, joka on mennyt yli miljardin euron arvoiseksi, on myyty ulkomaille. Yksikään niistä ei ole pörssissä”, Murto sanoi.
”Jos halutaan tuottavuuden kasvua ja lisää hyväpalkkaisia työpaikkoja, niin tarvitaan myös sitä, että meille tulee uusia isoja yrityksiä.”
MT Liven nauhoite on katsottavissa Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivuilla. Haastattelun äänite on myös kuunneltavissa podcastina.