Vesivoimaloille valmistellaan lupaa nopeisiin juoksutuksiin – maksaako valtio, jos laitureita rikkoutuu ja lintujen pesiä tuhoutuu?
Vedenpinnan äkillinen nousu voi esimerkiksi rikkoa laitureita, aiheuttaa vaaratilanteita ja tuhota vesilintujen pesiä.Tilaajalle
MT:n arkistokuva. Ohijuoksutus syystulvien aikaan Ahvenkosken vesivoimalalla Helsingissä. Kuva: Markku VuorikariVesilakiin valmistellaan muutosta, joka antaisi vesivoimaloille mahdollisuuden poiketa vesistöjen säännöstelyä koskevista lupamääräyksistä sähköjärjestelmän häiriötilanteissa.
Sellaisia voi syntyä esimerkiksi tuotantolaitosten tai siirtolinjojen vioittuessa tai, jos tuulivoimaa on saatavissa ennakoitua vähemmän.
Työryhmään kuuluva ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen Suomen luonnonsuojeluliitosta kertoo, että yksikin voimakas virtaaman nostatus ja sitä seuraava vedenpinnan äkillinen nousu tai lasku voi haitata merkittävästi vesistön ja rantojen käyttöä sekä eliöstöä.
”Ei ole täysin varmaa, mitä kaikkea vahingot voivat pitää sisällään.”
Koljosen mukaan lyhytaikaissäädön vaikutuksia tai edellytyksiä ei ole tutkittu Suomessa.
”Täten ei ole täysin varmaa, mitä kaikkea vahingot voivat pitää sisällään.”
Nopea vedenpinnan nousu voi tuhota vesi- ja rantalintujen pesiä ja tappaa poikasia, heikentää kalojen elinoloja ja pilata kutuja, vahingoittaa kalapyydyksiä ja laitureita, heikentää jäitä sekä aiheuttaa eroosiota.
Äkilliset muutokset virtaamassa saattavat aiheuttaa myös vaaratilanteita esimerkiksi uimareille.
Suomessa on noin 350 säännösteltyä järveä. Esimerkiksi Kemijärvessä vedenpinnan korkeutta muunnellaan niin, että se vaihtelee pahimmillaan seitsemän metriä.
”Voikin arvuutella, mistä moinen hanke on saanut alkunsa”
Koljosen mukaan lakimuutoksen valmistelu etenee siihen suuntaan, että nopeasta sääntelystä aiheutuvat haitat tulisivat valtion eli veronmaksajien korvattaviksi. Oikeusministeriön mukaan korvauskysymykset ovat vielä auki.
Harkinnassa on, että jatkossa vesimassojen vapauttaminen täytyisi kuitenkin hyväksyttää viranomaisella turvallisuuden ja vahinkojen arvioimiseksi.
Koljonen näkee, ettei lakimuutos hyödytä juuri muita kuin suurimpia vesivoimayhtiöitä.
”Voikin arvuutella, mistä moinen hanke on saanut alkunsa”, Koljonen tuumaa.
”Sähkön korkeisiin hintoihin tai rajuihin hintavaihteluihin tällä mekanismilla ei puututa.”
Työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Mari Pihalehto oikeusministeriöstä kertoo, että häiriötilanteen vaatimiin juoksutuksiin jouduttaisiin turvautumaan harvoin.
”Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut ehkä yksi tilanne, jossa tämänkaltainen poikkeaminen olisi mahdollisesti otettu käyttöön. Sähkön korkeisiin hintoihin tai rajuihin hintavaihteluihin tällä mekanismilla ei puututa.”
Lakiuudistusta valmistelevassa työryhmässä istuvat valtion virkamiesten ohella edustajat energiateollisuudesta, vapaa-ajankalastajista ja Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Vesialueiden ja rantatonttien omistajien edustajia ei työryhmässä ole, kuten ei myöskään ekologisten vaikutusten asiantuntijaa.
Pihalehdon mukaan työryhmän koko haluttiin pitää tiiviinä, mutta valmistelussa kuullaan myös maanomistajien edustajia. Lisäksi mietintö lähetetään ennen kesää lausuntokierrokselle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
