Kanki-Kaikkonen ja trumpetisti-Kettunen kisaavat keskustan tahtipuikosta

Keskusta etsii uutta suuntaa ja puheenjohtajaa kesäkuun puolivälin puoluekokouksessaan Jyväskylässä. Keskustan puheenjohtajaehdokkaat kohtasivat toisensa tentissä torstai-iltana.

Puheenjohtajakisa on kahden kauppa.

Ensimmäisenä mukaan ilmoittautui kainuulainen toisen kauden kansanedustaja Tuomas Kettunen. 36-vuotias kuhmolainen kampanjoi juurevuudella ja kansanläheisyydellä.

Hän tuo mielellään esiin esimerkiksi taustaansa Kuhmon kaupungin maataloussihteerinä ja entisenä maitoauton kuljettajana. Lisäksi hän on korostanut keskustan paikkaa oikeiston ja vasemmiston välissä.

Tapaturmaisesti menehtyneen Antti Rantakankaan tilalle eduskuntaan kesken kauden vuonna 2019 noussut agrologi uudisti vuosi sitten huhtikuussa paikkansa vaalipiirin neljänneksi korkeimmalla ja oman listansa korkeimmalla äänimäärällä.

Kettunen on saanut paikallista suosiota aktiivisuudellaan ja kannanotoillaan esimerkiksi suurpedoista ja yksityisteiden kunnossapidosta tunnin junan sijaan. Valtakunnallista tunnettavuutta häneltä kuitenkin vielä puuttuu.

Muut nimekkäät ehdokkaat käytännössä odottivat, että Uudenmaan vaalipiiriä jo kaksi vuosikymmentä edustanut Antti Kaikkonen kertoo kantansa.

Kun Kaikkonen asettui ehdolle, muut Kettusta lukuun ottamatta jäivät pois kilvasta.

Mukaan puheenjohtajakilpaan voi ilmoittautua vieläkin, mutta vakavissaan puoluejohtoon tahtovan on syytä aloittaa kampanjansa hyvissä ajoin.

50-vuotias entinen puolustusministeri on puheenjohtajakisan selkeä ennakkosuosikki, ja viime eduskuntavaalien äänimäärällä mitattuna Suomen suosituin keskustalainen.

Suhteessa vaalipiirin kokoon Kettunen kuitenkin pärjäsi itse asiassa häntä hieman paremmin.

Kaikkonen on vastustajaansa valtakunnallisesti huomattavasti tunnetumpi. Entinen nuorisopoliitikko nousi jopa julkkisasemaan vuonna 2008 osallistuttuaan Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaan.

Liikkeidensä sulavuuden perusteella Kanki-Kaikkoseksi nimetty, tuolloinen toisen kauden kansanedustaja, sai myöhemmin myös negatiivista julkisuutta. Vuonna 2013 hän sai viiden kuukauden ehdollisen vankeustuomion osallisuudestaan vaalirahasotkuun.

Kaikkonen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana sen maksaessa vaalitukia keskustapoliitikoille, myös Kaikkoselle itselleen.

Viiden kuukauden ehdollinen vankeustuomio on ankarin istuvalle kansanedustajalle määrätty rangaistus sitten Kauko Juhantalon lahjustuomion vuonna 1993. Tuomio esti myöhemmin Kaikkosen ja tämän aiemman puolison haaveen lapsen adoptoimisesta.

Kaikkonen ja Kettunen kohtaavat torstaina 30.5. vaalitentissä. Kuva: Sanne Katainen, Johannes Erkkilä / keskusta, koonnut: Aatu Jaakkola

Vuoden 2015 vaaleissa Kaikkonen sai uransa siihen asti parhaan vaalituloksen, ja nousi samalla vaalikaudella eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Seuraavien vaalien jälkeen hän nousi myös puolustusministeriksi, mikä osoittautui ammatilliseksi onnenpotkuksi.

Yleensä varsin vähälle huomiolle jäävä pesti nousi otsikoihin Ukrainan sodan, Suomen hävittäjähankintojen ja Nato-jäsenyysneuvottelujen vuoksi.

Vielä vuonna 2019 Kaikkosen tähti ei kuitenkaan ollut keskustan kirkkain. Juha Sipilän seuraajavalinnassa hän hävisi Katri Kulmunille.

Tuolloin Annika Saarikkoa toivottiin mukaan kilpaan, mutta hän ei siihen osallistunut. Kun Saarikko sitten haastoi Kulmunin vuotta myöhemmin, Kaikkonen ei asettunut ehdolle.

Nyt kun Kulmuni ja Saarikko ovat jo yrittäneet kääntää keskustan kannatusta, saattaa vihdoin olla Kaikkosen vuoro.

Kettunen sen sijaan joutunee odottamaan vielä omaansa, vaikka hänen uranousunsa on tähän mennessä ollutkin vauhdikas.

Melko hyvänä esiintyjänä tunnettu Kettunen voi olla kisassa mukana ensisijaisena tavoitteenaan päästä puolueen varapuheenjohtajaksi.

Isompi kysymys on se, löytyykö kummaltakaan poliittisia eväitä keskustan kannatuksen pidempiaikaiseksi elvyttämiseksi.

Aika voi olla oppositiossa olevalle keskustalle suosiollinen, sillä maaseudun kurjistuminen näyttää vain jatkuvan, ja nyt siitä joutuu vastaamaan hallituksessa istuva päävastus perussuomalaiset.

Oppositiossa keskustan orastavan suotuisan tuulen voi odottaa jatkuvan, puheenjohtajasta riippumatta.

Laajemmassa kuvassa keskustalaisuuden syvä olemus näyttää kuitenkin olevan hakusessa. Kahden aiemman puheenjohtajan johdolla viime hallituksessa toteutettiin kenties keskustalaisinta politiikkaa aikoihin.

Äänestäjät eivät tästä kuitenkaan palkinneet, vaan päinvastoin puolue on toistuvasti rikkonut omia ennätyksiään surkeimmasta vaalituloksesta historiansa aikoihin.