Washingtonin arvoton näytelmä vahvisti kaksi Ukrainan ja Euroopan kannalta synkkää asiaa

Kuluneen viikon asetelma oli irvokas jo ennen Valkoisen talon perjantaista huutokilpailua.

Maanantaina joukko EU-johtajia osoitti Kiovassa vakavin ilmein kunnioitusta Venäjän kolme vuotta sitten alkaneessa hyökkäyssodassa kaatuneille ukrainalaisille.

Samoihin aikoihin YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi sotaa koskevan päätöslauselman, jossa Venäjää ei kutsuta hyökkääjäksi eikä sitä vaadita vetämään joukkojaan Ukrainasta. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä äänestivät päätöslauselman puolesta, Ranska, Britannia ja muut eurooppalaiset tyhjää.

Washingtonissa ensin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja sen jälkeen Britannian pääministeri Keir Starmer tekivät kaikkensa mielistelläkseen Donald Trumpia, USA:n presidenttiä, jonka nuottien mukaan turvallisuusneuvoston Venäjä-myönteinen päätöslauselma kirjoitettiin.

Macron ja Stramer tekivät pragmaattista reaalipolitiikkaa. Molemmat taivuttelivat Trumpia sitoutumaan Euroopan ja Ukrainan puolustamiseen. He myös vetosivat Valkoisen talon isäntään, jotta tämä kuuntelisi Eurooppaa ja Ukrainaa eikä hieroisi rauhaa pelkästään hyökkääjän, Venäjän presidentti Vladimir Putinin ehdoilla.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei ollut ainoa EU-johtaja, joka piti Macronin Washingtonin vierailua merkittävänä. Monelle jäsenmaalle Yhdysvallat on elintärkeä liittolainen, kun Venäjän uhkaa torjutaan. Myös USA:n ja Ukrainan mineraalidiiliä, joka piti allekirjoittaa perjantaina Washingtonissa, kiiteltiin, vaikka se on kiistatta osoitus Yhdysvaltain härskistä kolonialismista.

Perjantai-iltana Suomen aikaa Macronin ja Stramerin mielistelyksi puettu pragmaattinen reaalipolitiikka osoittautui turhaksi. Maailma sai henkeään haukkoen seurata, miten Trump ja varapresidentti J.D. Vance läksyttivät Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä kuin tottelematonta koiraa.

Ukrainan johtajan pää pysyi pystyssä mutta ei kylmänä. Siitä häntä on vaikea syyttää tilanteessa, jossa oletettu liittolainen ei kiitä yhteisen vihollisen torjumisesta, vaan osoittaa tylysti vaihtaneensa puolta.

Viimeistään nyt on selvää, että Trump todella runnoo Ukrainaan rauhaa Venäjän ehdoilla. Euroopan maat yrittävät siksi brittipääministeri Starmerin johdolla sysätä liikkeelle siedettävämpää vaihtoehtoa. Brittivetoisesti laaditaan myös suunnitelmaa siitä, miten vanha manner jatkossa takaa turvallisuutensa, kun USA ilmiselvästi on muuttamassa linjaansa. Ukrainaa luvataan tukea kaikin mahdollisin keinoin niin pitkään kuin on tarvis.

Valkoisen talon arvoton näytelmä vahvisti ties kuinka monennen kerran myös toisen Ukrainan ja Euroopan kannalta synkän asian. EU-maiden pitää ryhdistäytyä paljon nopeammin kuin ne parhaassakaan tapauksessa pystyvät.

EU-johtajat kokoontuvat torstaina hätähuippukokoukseen, josta jotkut jo lupaavat päätöksiä puolustuksen vahvistamisesta ja sotilaallisen tuen lisäämisestä Ukrainalle. Puheiden aika on pääministeri Orpon mukaan ohi.

Valitettavasti puheiden aika ei kuitenkaan mene ohi vain sillä, että siitä puhutaan.

EU-komissiolta odotetaan esitystä Euroopan strategisia intressejä palvelevien asejärjestelmien hankkimisesta. Monilla jäsenmailla on omat hyvin erilaiset näkemyksensä. Jo niiden tasoittaminen on vaikeaa.

Vielä vaikeampaa on sopia rahasta. EU-komissio esittää rahoitusvälinettä, joka kasataan ottamalla yhteistä velkaa, siirtelemällä rahaa EU-budjetin sisällä tai keräämällä lisämaksuja jäsenmailta. Niiden kykyä kasvattaa puolustusmenojaan on tarkoitus helpottaa rukkaamalla EU:n velkasääntöjä.

Yhteisvelkaa vastustetaan eniten. EU-budjetin käyttämättä jääneistä varoista voi irrota jotain. Joustoja velkakuriin puoltavat lähes kaikki. Saksa tosin vaatii, että vain maat, joiden puolustusmenot ovat vähintään kaksi prosenttia kansantuotteesta, saavat ylittää velkarajat. Espanja ja Italia eivät tätä hyväksy.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja presidentti Alexander Stubb osoittivat Venäjän hyökkäyssodan vuosipäivänä Kiovassa kunniaa kaatuneille ukrainalaisille. Kuva: EU Comission

Joka tapauksessa toivotut nopeat päätökset kilpistyvät Saksaan, joka saa uuden hallituksen aikaisintaan pääsiäisenä. Lisäksi tulevan liittokanslerin, kristillisdemokraatti Friedrich Merzin liikkumavara puolustusbudjetin kasvattamisessa on kapea, koska perustuslakiin kirjatun velkajarrun uudistamiseksi ei löydy tarvittavaa parlamenttienemmistöä.

Valitettavasti EU:lta voi odottaa konkreettisia asepäätöksiä vasta kesäkuun huippukokouksessa. Siihen mennessä saattaa ilmaantua myös muita jarruttajia. Espanjassa huudetaan jo, että asuntopula on EU:lle yhtä suuri uhka kuin aggressiivinen Venäjä.

Juttua on päivitetty 2.3. klo 11:15.

Juttua on päivitetty 3.3. klo 8:30. Britannian pääministerin väärin kirjoitettu sukunimi on korjattu.